Edus­kun­ta­vaa­lien tu­los oli yl­lät­tä­vä ja odo­tet­tu. Yl­lät­tä­vä sik­si, et­tä suu­rim­mik­si puo­lu­eik­si nous­sei­den So­si­a­li­de­mok­raat­tien, Pe­rus­suo­ma­lais­ten ja Ko­koo­muk­sen vä­li­set kan­na­tu­se­rot ovat har­vi­nai­sen pie­net. Yk­si­kään puo­lue ei ke­rän­nyt yli 20 pro­sen­tin kan­na­tus­ta.

Il­mes­tyit mai­se­miin sa­moin el­kein kuin niin mo­net ker­rat ai­em­min­kin: ha­pa­roi­vin as­ke­lin, keik­ku­en. En­sin sait räys­täät tip­pu­maan vet­tä ja pian jo tiet ja luis­te­lu­ken­tät su­la­maan ja sit­ten tuli se yl­lät­tä­vä kään­ne juu­ri sil­loin, kun us­kal­tau­duin vaih­ta­maan top­pa­vaat­tei­ta vä­li­kau­si­a­sui­hin. Tuul­ta, pak­kas­ta ja tu­jaus lun­ta­kin. Mut­ta pie­net har­ha-as­ke­lee­si ei­vät enää säi­käy­tä, sil­lä tu­lo­si on jo huo­mat­tu. Ke­vät, olet tääl­lä taas.

Vie­tim­me vas­ti­kään Mi­ka­el Ag­ri­co­lan päi­vää. Ag­ri­co­lal­la oli us­kon­puh­dis­tuk­seen kuu­lu­va nä­ke­mys kir­ja­kie­len tar­pees­ta koko kan­san kie­le­nä jo 1500-lu­vul­la, jol­loin hän kir­joit­ti omat teks­tin­sä. Ag­ri­co­la jou­tui muun mu­as­sa kek­si­mään pal­jon uu­dis­sa­no­ja, kos­ka suo­men kie­les­sä ei tuo­hon ai­kaan ol­lut esi­mer­kik­si us­kon­nol­li­seen kie­leen tai hal­lin­toon kuu­lu­vaa sa­nos­toa. Eri­tyi­sen hie­noa kie­lem­me ke­hi­tys­his­to­ri­as­sa on se, et­tä kir­ja­kie­leem­me on tie­toi­ses­ti va­lit­tu sekä län­ti­sen et­tä itäi­sen mur­teen piir­tei­tä. Näin kir­ja­kie­leem­me ja sitä kaut­ta yleis­kie­leem­me on alus­ta läh­tien si­säl­ty­nyt su­vait­se­vai­suu­den ja laa­ja­kat­sei­suu­den pe­ri­aa­te, aja­tus kaik­kien yh­tei­ses­tä kie­les­tä.

Sun­nun­tai oli täyn­nä pet­ty­myk­siä. Nais­ten jää­kiek­ko­jouk­ku­eel­ta vie­tiin MM-kul­ta ne­nän edes­tä tuo­ma­ri­vir­heen ta­kia. Pet­ty­myk­sen kyy­nel­ten mää­rää oli hä­vi­tyn ran­gais­tus­lau­kaus­ki­san jäl­keen val­ta­va sekä jääl­lä et­tä ko­ti­kat­so­mois­sa.