Tämä juttu on aprillipila. Lue lisää:
Aprillia: Merisiltaa ei olla muuttamassa ravintolalautaksi – ainakaan tiettävästi
Hailuoto ja Oulunsalo ovat saamassa uuden ja vetovoimaisen matkailuvaltin, kun dieselkäyttöiset lautat Merisilta ja Merilintu jäävät pois liikenteestä Hailuodon kiinteän yhteyden rakentumisen myötä. Romutettaviksi ne eivät mene, sillä kahvilayrittäjät Kauko ja Jouko Ervasti ovat tehneet aiesopimuksen Finferriesin kanssa aluksi Merisillan, myöhemmin mahdollisesti myös Merilinnun hankkimisesta perustettavan varustamoyhtiön omistukseen.
Kauppahintaa osapuolet eivät kerro. Ervastit kuvailevat summaa kuitenkin hyvin edulliseksi.
– Kaupan syntyyn vaikutti erityisesti se, että myyjä tarjoutui kustantamaan neljä seuraavaa telakointia vuoteen 2036 saakka. Olemme hakeneet rahoitusta useista eri lähteistä, joista merkittävin on EU:n harvaan asutun alueen investointituki. Sitä myönnettiin varustamolle 6,8 miljoonaa euroa, Kauko Ervasti kertoo.
Yrittäjäveljekset yhteistyökumppaneineen aikovat uusia Merisillan kokonaan. Esimerkiksi autokansi madalletaan 2,6 metriin, ja kannen päälle rakennetaan majoitushyttejä. Niistä yksi varataan kapteenille ja kaksi miehistölle. Yksi majoitushyteistä on niin sanottu luksushytti, muut yhdeksän perushyttejä, Kauko Ervasti paljastaa.
– Laivan majoitustiloja vuokrataan myös pitkäaikaiskäyttöön, esimerkiksi kuukaudeksi tai jopa useammaksikin. Jos kiinnostusta riittää, hytit voidaan myydä jopa pienasunnoiksi.
Ervasti mainitsee vaatimattomimman hytin hinnan jäävän alle 100 000 euron.
Nykyisten miehistöhyttien tasoon tulee lautan molempiin päihin viihde- ja ruokaravintolat, ja miehistötiloihin rakennetaan keittiö ja vessat. Merisillasta tuleekin yksi Suomen suurimmista – ellei suurin – ravintolalaiva.
– Ravintolalaiva lisää merkittävästi mielikuvaa Oulusta merikaupunkina. Ravintoloiden tarjonta nojaa vahvasti oululaiseen ja hailuotolaiseen ruokaperinteeseen, Ervastit kertovat.
Ravintolautasta tulee esteetön ja sen ravintoloista lähes energiaomavaraisia, sillä niiden sähköntarve katetaan alukseen asennettavilla aurinkopaneeleilla. Käyttökokemuksia paneeleista on entuudestaan esimerkiksi Finferriesin Turun saaristossa liikennöivillä Alteralla ja Elektralla.
Jouko Ervastin mukaan eräs Merisillan hankintapäätökseen vaikuttanut tekijä oli, että aluksen jäänmurto-ominaisuuksia voidaan vahvistaa. Näin ulkomaalaisille turisteille pystytään tarjoamaan risteilyjä myös talvisin.
Kaikki muutostyöt tehdään aluksen viimeisen luovutustelakoinnin yhteydessä keväällä 2027.
– Lautan telakoinnit harvenevat merkittävästi, sillä risteilyaluksena Merisillan vuotuiset käyttötunnit romahtavat noin kymmenykseen nykyisestä talviliikenteestä. Talvella ajetaan vain muutama kymmenen vuoroa, ja kesäaikanakin vain 3–4 vuoroa päivässä, Jouko Ervasti tähdentää.
Uusi, vielä nimeä vailla oleva varustamoyhtiö aloittaa toimintansa virallisesti vuoden 2027 alussa, mikäli kiinteän yhteyden rakentaminen pysyy aikataulussaan. Telakkayhtiön kotipaikka on Hailuoto.
– Samoihin aikoihin yhtiön palveluksessa aloittaa toimitusjohtaja, jonka on oltava merenkulun ammattilainen – mielellään merikapteeni. Olemme jo laittaneet headhunterit etsimään sopivaa henkilöä, Jouko Ervasti kertoo.
Yhtiön tuotekehitystyötä ja ennakkomarkkinoinnista vastaa aluksi Kauko Ervasti.
– Mutta korkeintaan vuoden 2026 loppuun. Kaupallisen toiminnan alkaessa aluksella on oltava riittävästi asiakas- ja tilauskantaa toiminnan kannattavuuden takaamiseksi, Kauko Ervasti tähdentää.
Merisillalle on suunniteltu jo pidempiäkin purjehduksia.
– Olemme suunnitelleet erilaisia teemaristeilyjä. Yksi niistä on jo päätettykin: Love boat -risteily Hailuodon ympäri ensin myötä, sitten vastapäivään, Kauko Ervasti kertoo.
Suunnitteilla on muitakin teemaristeilyjä esitelmineen, musiikkiohjelmineen sekä ruoka- ja viinitastingeineen. Merisillalla aiotaan järjestää lauttatansseja ja teatteriesityksiä. Yksityiskäyttöönkin alus on mahdollista vuokrata.
Merisillan ravintoloissa esitellään Perämeren ja Hailuodon historiaa, maantiedettä ja luontoa näyttelyn ja esineistön avulla.
Merisilta voisi purjehtia myös Oritkarin satamaan tai Toppilansalmeen. Parhaillaan neuvotellaan siitä, olisiko esimerkiksi Toppilaan tai Haukiputaan Martinniemeen mahdollista rakentaa lautalle sopiva rantautumispaikka. Myös Lumijoen Varjakan ja Siikajoen suuntia selvitellään.
Hailuodon kunnanjohtaja Maarit Alikoski on innoissaan Ervastin veljesten suunnitelmista. Kunta on lähtenyt kohtuullisella taloudellisella panostuksella mukaan perustettavaan varustamoyhtiöön, sillä suurimman osan matkustajavirrasta uskotaan suuntautuvan Hailuotoon.
Alikosken mukaan kunnalla on vireillä monenlaisia hankesuunnitelmia, joihin lauttamatkailu liittyy elimellisesti. Ne keskittyvät pääasiassa Huikkuun, mutta myös muualle saareen.
– Alueen mereisyyttä ei ole osattu hyödyntää riittävästi, vaikka se on yksi Oulun seudun matkailun tärkeimmistä kehittämiskohteista. Me olemme nyt näyttämässä muille kunnille esimerkkiä siitä, miten se tehdään, Alikoski sanoo.
– Hailuodolla on pitkä historia merenkäynnissä ja kalastuksessa, joten olemme mielellämme sen tuotteistamisen kokemusasiantuntijoita ja muiden rannikkokuntien – etenkin Oulun – sparraajia.
Ervastit aikovat kunnan tuella selvittää, olisiko Perämerelle mahdollista perustaa Kalajoen Kallankarin tapaista itsehallintoaluetta, jossa esimerkiksi tax free -myynti olisi mahdollista.
