Tilastojen valossa Suomi on maailman turvallisin maa, joka pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan rikollisuutta, onnettomuuksia ja häiriöitä. Turvallisuuden kokonaiskuva on aina moninainen, eikä erilaisia turvallisuusongelmia voi suoraan verrata toisiinsa. Turvallisuus on myös jatkuvassa muutoksessa sen perusteella, mitkä uhat ja ongelmat nousevat milloinkin esille sekä miten arvotamme niitä.
Suomenkin turvallisuustilanne muuttui sillä hetkellä, kun Venäjän joukot ylittivät Ukrainan rajan. Suomi sijaitsee strategisesti merkittävällä alueella Pietarin ja arktisen alueen välissä. Olennaisia ovat nyt konkreettiset ratkaisut ja toimenpiteet, jotka parantavat kansallista turvallisuuttamme. Suomi on ollut Venäjä-politiikassaan perinteisesti hyvin pidättyväinen ja varonut te kuttaa Itämeren alueen vakauteen.
Kysymys kuuluu, olemmeko paremmassa turvassa strategisesti tärkeällä alueella sotilasliittoon kuulumattomana maana, joka vaalii vakautta tällä tavalla vai emme? Itse haluan uskoa ja luottaa asiantuntijoihin sekä päättäjiin, että he viisaudessaan tekevät oikeita päätöksiä.
Ukrainan sodan taloudelliset vaikutukset Suomeen riippuvat sodan kestosta ja laajuudesta. Selvää on joka tapauksessa, että Ukrainan sota hidastaa Suomen talouskasvua ja kiihdyttää inflaatiota. Sodan talousvaikutukset Suomelle ovat moninaisia ja todennäköisesti merkittävästi suurempia kuin mitä Venäjän kaupan supistumisesta suoraan kauppapainon perusteella voisi päätellä. Muutokset tuntuvat jo nyt jokaisen meidän kukkarossa.
Energiaomavaraisuudesta huolehtiminen on mielestäni keskeisimmistä turvallisuuteemme liittyvistä asioista. Keskusteluissa huoltovarmuus jää lähes poikkeuksetta esimerkiksi ilmastonmuutoskeskustelun jalkoihin.
Tosin nyt näyttää tilanne muuttuneen nopeasti. Vaikka Suomi haluaa vähentää päästöjä kunnianhimoisesti, mikä on lähtökohtaisesti hyvä asia, ratkaisut on mielestäni tehtävä niin, että emme aja maatamme ongelmiin minkään olosuhteen vallitessa.
Nykytietämyksen mukaan Suomen maaperästä ei löydy öljyä, maakaasua tai kivihiiltä, ja siksi kaikki Suomessa kulutetut fossiiliset energialähteet ovat ulkomailta tuotuja. Venäjän osuus energiantuonnissa on 60–65 prosenttia. Suomen energian kokonaiskulutuksesta öljy kattaa noin 22 prosenttia. Kivihiilen ja maakaasun osuus on huomattavasti pienempi. Parjatun turpeen osuus on samaa luokkaa kuin vesivoiman.
Häiriön ei tarvitse olla suuri, kun hyvin varastoitavan turpeen merkitys tai esimerkiksi runsaista metsävarannoistamme saatavan hakkeen osuus energiantuotannossa näkyy.
Jos emme näitä valtavia luonnonvarojamme hyödynnä, maksamme satoja miljoonia euroja jollekin, joka ei ole maamme sisäpuolella. On hyvä tiedostaa mikä potentiaali meillä Suomessa on, jotta energiaomavaraisuus voisi parantua näilläkin keinoilla. Onneksi viime päivien uutiset Olkiluoto 3:n sähköntuotannosta valtakunnan verkkoon on antanut positiivisia odotuksia.
Ruokaomavaraisuus on myös turvallisuuskysymys. Viljelijöiden saama osuus kotimaisen ruuan hinnasta on elintarvikeketjun pienin, vaikka työmäärä on suurin. Alalla toimivien yrittäjien tulot ovat olleet laskussa jo vuosikymmenet. Lisäksi viime aikoina tuotantokustannukset alalla ovat olleet rajussa nousussa. Suomessa on tällä hetkellä arviolta 2 000 maatilaa maksuvalmiuskriisissä, kun tulojen ja menojen epäsuhta on kärjistynyt.
Miten tällainen tilanne on päässyt tapahtumaan? Olemmeko olleet liian sinisilmäisiä? Luulisi kaikkia tahoja kiinnostavan ruokahuoltovarmuuden merkitys.
Omavaraisuus niin energian kuin ruoankin suhteen on myös taloudellinen ja työvoimapoliittinen asia. Tulisiko meidän ensisijaisesti tukea ennemmin suomalaista työllisyyttä, huoltovarmuutta ja puhdasta ruokaa, jolloin pitäisimme saamalla koko Suomen elinvoimaisena vai esimerkiksi Keski-Euroopan maataloutta?
Kansalaisten ja eri yhteisöjen omatoiminen varautuminen on yhteiskunnan kriisinkestävyyden perusta. Jokaisen talouden tulisi varata kotiin vettä, ruokaa ja välttämättömiä tarvikkeita kolmeksi vuorokaudeksi. Esimerkiksi pelkästään pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.
Turvallista kevään odotusta!