Pitkä korona-aika alkaa olla takana. Rokotekattavuus on noussut ja rajoitukset poistuvat. Mitä odotuksia ja toiveita sinulla on tulevalle talvelle, kun Suomi avautuu?
Vaikka päällimmäisenä on helpotus ja toivoa, korona-aika toi moneen kotiin myös isoja huolia. Lähipiirissäni on muun muassa huolta läheisten jaksamisesta ja mielen kuormista, taloudesta ja päihteiden käytöstä sekä opiskelijoiden tai vanhuksen yksinäisyydestä.
Myös kiusaaminen ja käytöshäiriöt sekä huumeiden käyttö aiheuttaa pelkoja monissa perheissä.
Ovat syyt huoliin mitkä tahansa, niihin on tärkeä hakea ja saada apua ripeästi ja oikea-aikaisesti. Ammattihenkilöiden ohella jokainen meistä voi olla toiselle tukena, rinnallakulkijana - kuten kuuntelijana.
Tarvitsemme täsmätoimia, jotka tukevat perheiden arkea ja hyvinvointia sekä tarjoavat apua arjen huoliin. Yksi hyvä ja vaikuttava tukimuoto on Voimaperheet -konsepti. Se tarjoaa etäapua vanhemmille lasten käytöshäiriöihin, koululaisten mielenterveyteen ja äidin raskausajan masennukseen.
Ongelmia ratkaistaessa lasta ja perhettä ei kutsutakaan vastaanotolle. Sen sijaan ohjeita ja toimivia kasvatusvinkkejä annetaan vanhemmille ja muille aikuisille etänä, videoin ja puheluin.
Voimaperheet-etäohjauksesta saadut tulokset ovat hyviä. Lasten käytöshäiriöt ovat ratkenneet ja mielenterveysongelmia on voitu vähentää kehumalla lapsia ja tukemalla vanhempia, perheitä.
Palvelua on tarjolla jo kolmanneksessa Suomen neuvoloissa (2020). Sen taustalla on Turun yliopistollisen sairaalan (TYKS) lastenpsykiatrian kansainvälinen huippututkimus.
Erilaisia hyviä ja vaikuttavia tukimuotoja on käytössä ympäri Suomen. On tärkeä varmistaa, että niitä hyödynnetään laajasti tulevilla hyvinvointialueilla. Monella sektorilla käytetään rahaa enemmän kuin koskaan aiemmin – onkin syytä käydä läpi, mitä euroilla saadaan. Ovatko palvelut vaikuttavia? Tarvitaan viisautta, ettei nyt säästetä asioista, jotka lisäävät tulevina vuosina kustannuksia.
Kun aloitin kansanedustajana 2015, perehdyin maamme lastensuojelun kustannuksiin. Kymmenessä vuodessa (2005-2015) lastensuojelun kustannukset olivat nousseet noin 200 miljoonasta noin 750 miljoonaan euroon.
Myös lastenpsykiatrian kulut olivat moninkertaistuneet ja viime vuosina lastenpsykiatrian lähetteiden määrät ovat nousseet huimasti. Tämä nousu on katkaistava.
Panostusten painopistettä on kyettävä siirtämään raskaista lastensuojelutoimista perheiden oikea-aikaiseen arjen tukeen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tarvitaan täsmätoimia, kokonaisvaltaista ohjausta sekä yhteistyötä. On sivuutettava hallinto- ja rajapinnat.
Vahvistetaan vanhemmuutta ja perheen hyvinvointia, rajoja ja rakkautta. Tarjotaan harrastusmahdollisuuksia ja matalan kynnyksen palveluita.
Vaikeisiinkin huoliin löytyy ratkaisuja, kun perheet saavat tukea ja vanhemmat jaksavat paremmin. Meidän päättäjien on tehtävä laaja-alaista yhteistyötä ja nostettava hyviä käytänteitä esiin, jotta lapset ja perheet saavat tukea ja ansaitsemansa hyviä, vaikuttavia palveluita.