Useat viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Tuore Liikuntaraportti kertoo, että ihmiset viettävät ison osan valveillaoloajastaan istuen tai makoillen. Viides- ja kahdeksasluokkalaisille tehdyt MOVE!-mittauksetkin piirtävät hälyttävää trendikäyrää: lasten ja nuorten fyysinen peruskunto rapautuu vauhdilla. Liian vähäisestä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrästä on tullut koko yhteiskuntaa hiertävä vaiva. Kielteisten terveysvaikutusten lisäksi kyse on myös kansantaloudellisesti isosta asiasta. On arvioitu, että liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa miljardiluokan kustannukset vuosittain.
Kansallinen liikuntapolitiikka kaipaa ravistelua. Lisääntyvä tieto ja laadukas tutkimus sekä kehittyvät mittaustavat ja -laitteet antavat siihen riittävästi työkaluja. Nykymeno ei voi jatkua, alati passivoituvat suomalaiset on saatava liikkeelle. Teeman toivoisi olevan nykyistä vahvemmin poliitikkojen huulilla, etenkin näin eduskuntavaalien aattona. Puheiden lisäksi tarvitaan ennen kaikkea lisää rahaa - kunnille, seuroille, järjestöille ja yrityksille. Siis toimijoille, jotka vastaavat eripuolella Suomea arjen liikuntatyöstä, liikuntapaikkarakentamisesta, palvelujen tarjoamisesta, olosuhteiden kehittämisestä ja toimintojen pyörittämisestä. Tiukkaan valtiontalouden tilanteeseen on tarpeetonta vedota, sillä nämä satsaukset maksavat itsensä nopeasti takaisin, ja vieläpä korkojen kera.
Kuntien ydintehtävää on tukea ja vahvistaa eri tavoin asukkaidensa terveyttä, toimintakykyä ja hyvää elämää. Kunta kantaakin paikallisesti isoa vastuuta yhdessä alueen muiden toimijoiden ja kotien kanssa siitä, että kasvavaan liikkumattomuuden trendiin saadaan muutos. Tämä on tiedostettu myös Kempeleessä ja kirjattu näkyvästi strategiseen Kempele-sopimukseenkin.
Kempele kannustaa asukkaitaan liikkumaan ja taklaa liikkumattomuuden haastetta investoimalla harrastusolosuhteisiin, tuottamalla kaikenikäisille kuntalaisille monipuolisia liikuntapalveluja ja -ohjausta sekä järjestämällä erilaisia liikunnallisia tapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa. Akatemia Action pyörittää koulupäivien yhteydessä lähes sataa maksutonta harrastekerhoa nuorille. Kunnan henkilöstöä kannustetaan liikkumaan erilaisin tyky-eduin ja maksuttomin kisatapahtumin.
Investointilistakin on pitkä. Koulukampusten yhteyteen toteutettavien monikäyttöisten liikuntahallien lisäksi kunta satsaa lähivuosina erityisesti Sarkkirannan, Köykkyrin ja Zeniitin liikunta-, ulkoilu- ja urheilualueisiin, virkistysuimala Zimmaria unohtamatta.
Vaikka kunta panostaa paljon liikuntaolosuhteisiin ja -palveluihin, ilman paikallista urheiluseuratoimintaa ja alan yrittäjiä työ jäisi kovin vajaaksi. Pääosin talkootyöhön perustuva seuratoiminta täydentää ja monipuolistaa oleellisesti kunnan liikuntaharrastemahdollisuuksia.
Varsinkin lasten ja nuorten liikuttajina seurojen rooli on Kempeleessäkin korvaamaton. Kunta avustaa ja tukeekin paikallisia urheilujärjestöjä ja -seuroja monin tavoin ja tarjoaa heille puitteet toiminnan järjestämiseen. Myös alueen liikuntatarjontaa monin tavoin rikastuttavien yrittäjien kanssa tehdään eritasoista yhteistyötä.
Elämäntapa ja -tyyli ovat henkilökohtaisia valintoja. Sama pätee liikuntatottumuksiin. Yksilöiden terveyttä edistäviin valintapäätöksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa. Ei pakolla, vaan kannustamalla, innostamalla, mahdollistamalla ja valistamalla. Liikunnallinen elämäntapa on sijoitus omaan hyvinvointiin, terveyteen ja jaksamiseen. Syyt olla liikkumatta vaikuttavatkin usein tekosyiltä, varsinkin, kun kaikki liike on hyvästä, oli sitten kyse arjen askareista, tavanomaisesta kuntoilusta tai tavoitteellisesta urheilusta.
Liikkuva Suomi syntyy liikkuvista suomalaisista. Eiköhän siis aloiteta? Pari kolme tuntia reippailua viikossa on hyvä tavoite. Positiiviset vaikutukset seuraavat pian perässä.