Kuntien il­mas­to­pääs­töt vä­he­ni­vät viime vuonna – ko­ro­nal­la suuri vai­ku­tus

Limingan päästöt vähenivät eniten, mutta rantalakeuden kunnilla vielä paljon kirittävää.

Rantalakeus
Rantalakeuden kunnilla riittää muihin kuntiin vielä kirittävää ilmastopäästöjen vähentämisessä.
Rantalakeuden kunnilla riittää muihin kuntiin vielä kirittävää ilmastopäästöjen vähentämisessä.
Kuva: Henripekka Kallio

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ennakkotietolaskelman mukaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vuonna 2020 vähenivät 7,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Rantalakeuden kunnista Liminka kunnostautui parhaiten päästöjen vähentämisessä: kokonaispäästöt vähenivät 13,5 prosenttia edellisvuodesta. Kempeleessä vähennys oli 7,3, Tyrnävällä 4,9, Lumijoella 2,6 ja Hailuodossa 2,3 prosenttia.

Suurimmat ilmastopäästöt asukasta kohden oli Hailuodossa (11,5 hiiliekvivalenttitonnia per asukas). Perässä tulevat Lumijoki (11,2), Tyrnävä (8,2), Liminka (5,6) ja Kempele (4,5). Kokonaispäästöissä ympäristöä kuormittavin kunta on Kempele, jonka ilmastopäästöt Hinku-laskennassa olivat 84,2 hiiliekvivalenttikilotonnia viime vuoden aikana. Limingan lukema oli 57,7, Tyrnävän 54,0, Lumijoen 22,9 ja Hailuodon 14.7 hiiliekvivalenttikilotonnia vuodessa.

Vuonna 2020 koko maassa eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (26 prosenttia), maataloudesta (20 prosenttia), kaukolämmöstä (15 prosenttia) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 11 prosenttia).

Suurin pudotus viime vuonna tapahtui sähkön käytön päästöissä (-20,3 prosenttia). Päästöjä laski siirtymä fossiilisten polttoaineiden käytöstä tuulivoimaan sekä lämpimän vuoden seurauksena laskenut sähkön kulutus.

Ennakkotietojen mukaan päästöt vähenivät kunnissa myös muilla sektoreilla. Kaukolämpöä tuotettiin enenevissä määrin biomassalla, ja öljylämmityksestä siirryttiin vaihtoehtoisiin lämmitystapoihin. Kaukolämmön päästövähenemien tarkastelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että laskenta ei sisällä biomassan korjuun vaikutuksia maakäyttösektorin kasvihuonekaasutaseisiin.

Rantalakeuden kunnista eniten päästöjä viidentoista viime vuoden aikana on vähentänyt Tyrnävä, 13,1 prosenttia. Seuraavaksi kunnostautunein on Liminka (9,5 prosenttia), jota seuraavat Kempele (8,6 prosenttia), Hailuoto (7,1 prosenttia) ja Lumijoki (6,7 prosenttia).

Myös tieliikenteen päästöt laskivat lähes kaikissa kunnissa. Tieliikenteen päästöt vähenivät ajosuoritteiden laskun ja ajoneuvokannan sähköistymisen vuoksi.

– Oletettavaa on, että osa päästövähennyksistä tapahtui poikkeuksellisen koronavuoden seurauksena, sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen SYKEstä.

Myönteinen päästökehitys on havaittavissa myös pidempää aikaväliä tarkasteltaessa. Päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa vuosina 2005—2020, jolloin keskimääräinen muutos on ollut -24 prosenttia.

Rantalakeuden kunnista eniten päästöjä viidentoista viime vuoden aikana on vähentänyt Tyrnävä, 13,1 prosenttia. Seuraavaksi kunnostautunein on Liminka (9,5 prosenttia), jota seuraavat Kempele (8,6 prosenttia), Hailuoto (7,1 prosenttia) ja Lumijoki (6,7 prosenttia). Päästöjen väheneminen rantalakeuden kunnissa pitkällä aikavälillä on kuitenkin kuntien keskimääräistä muutosta pienempää.

Pyhäjoki painii päästövähennyksissä omassa sarjassaan. Kunnan kokonaispäästöt olivat viime vuonna miinusmerkkiset, -10,1 hiiliekvivalenttikilotonnia. Vähennys kokonaispäästöissä edellisvuoteen verrattuna oli 153,4 prosenttia ja viidentoista viime vuoden aikana 128,2 prosenttia.

Tulos johtuu suurelta osin Pyhäjoen saamasta päästöhyvityksestä, jota se saa tuottaessaan alueella tuulisähköä. Myös Simo ja Ii saavat huomattavia päästöhyvityksiä tuulisähkön ansiosta.

Käyttöperusteisen päästölaskennan rinnalle kehitetään tällä hetkellä kulutukseen perustuvaa päästölaskentaa, joka valmistuu vuoden 2022 alkupuoliskolla. Kulutusperusteinen laskenta perustuu kunnassa asuvien

kotitalouksien energian, tavaroiden ja palvelujen kulutukseen, sekä investointeihin ja julkishallinnon kulutukseen. Päästöjen fyysisellä syntypaikalla ei tässä tapauksessa ole merkitystä, ja laskennassa otetaan huomioon tuotteiden ja palvelujen koko tuotantoketju.

Päästöjen kulutusperusteinen laskenta tuo toisen näkökulman päästöjen alueelliseen allokointiin ja tukee osaltaan kuntien ilmastotyötä nykyisen laskentajärjestelmän rinnalla.