Kolumni

Ympyrä sul­keu­tuu – työl­li­syy­den­hoi­don vastuu palaa kuntiin

-
Kuntakuulumisia

Valtio on vastannut ainakin periaatetasolla työllisyydestä vuosikymmeniä, mutta varsin huonolla menestyksellä. Työttömyys on vaihdellut alueittain, kunnittain ja suhdanteiden mukaan noin 4 ja 17 prosentin välillä. Työttömyydestä on tullut valitettavasti jopa periytyvä ilmiö, monestakin syystä.

Vanha työvoimatoimistojärjestelmä purettiin myös Oulunseudulla noin kymmenen vuotta sitten ja virkailijat keskitettiin Ouluun. Myös Limingassa ollut työvoimatoimisto suljettiin, vaikka sen tulokset olivat hyvät. Hyvien tulosten taustalla olivat muun muassa toimiston läheisyys ja helppous tulla paikalle, mutta toisaalta myös virkailijoiden asiakastuntemus. Asiakkaat tunnettiin ja virkailijat tunnettiin.

Tärkeintä uudistuksessa oli keskittää. Lakkautuksia perusteltiin taloudellisilla säästöillä, joita ei ole tainnut näkyä missään. Maksajina ovat olleet työttömyydestä kärsivät ihmiset. Järjestelmä on ollut etäinen, hidas ja tehoton.

Osasyynä on varmaankin työttömyyskorvausjärjestelmä, joka on estänyt tehokkaasti nopean työllistymisen. Se ei ole ollut kannustava, koska töihin mennessä tulot ja erilaiset etuudet ovat saattaneet pienentyä merkittävästi.

”Kyllä pohjana tulisi olla luontaiset työssäkäyntialueet, mutta eihän ministeriö katso asiaa käytännön kannalta.”

Isoille kaupunkiseuduille annettiin muutaman vuosi sitten mahdollisuus työllisyyden kuntakokeiluun. Oulunseutu on kokeilussa mukana. Kunnat saavat tällä hetkellä hoitaa työllisyysasioita, mutta ei kaikilta osin. Myöskään kaikkia tarvittavia tietoja ja järjestelmiä ei annettu käyttöön. Siitä huolimatta on työttömyys laskenut esimerkiksi Limingassa 4,5 prosenttiin. Myös naapureissa työttömyysasteet ovat laskeneet. Voimme puhua jopa työvoimapulasta monilla toimialoilla. Suomalaiset kunnat ovat tehokkaita ja osaavat hoitaa työllisyyttä ja työttömien asioita kokonaisvaltaisesti, paremmin kuin valtio.

Seuraava uudistus, TE 2024, on kuitenkin jo lausunnolla. Uudistuksessa kaikille kunnille annetaan kokonaisvastuu työllisyydenhoidosta ja valtio alkaa valvoa, miten asiat hoituvat.

Jostain syystä toiminta-alueen pitäisi taas olla aivan valtava, vähintään 20 000 henkilön työvoimapohja. Kartalla asia näyttää kivalta, mutta eri puolilla Suomea asia tuottaa ongelmia.

Kyllä pohjana tulisi olla luontaiset työssäkäyntialueet, mutta eihän ministeriö katso asiaa käytännön kannalta. Toivottavasti siihen saadaan joustavuutta.

Kunnille sysätään myös taloudellisia vastuita ilman, että ne voivat vaikuttaa asioihin. On välttämätöntä, että myös hyvinvointialueille asetetaan velvoitteita ja taloudellisia vastuita työttömyysturvamaksuista. Hyvinvointialueilla on välineitä auttaa ihmisiä työkuntoon jos siihen halutaan panostaa.

Ympyrä siis sulkeutuu ja tässäkin uudistuksessa, kuten monessa muussa, palataan vanhaan hyvään tai parempaan malliin. On hyvä kuitenkin muistaa, että haasteita tulee riittämään, tehtiin niin tai näin.

Pekka RajalaKirjoittaja työskentelee Limingan kunnanjohtajana.