Holmeja Hailuodossa, Keräsiä Kempeleessä ja Töllejä Tyrnävällä. Kuulostaako tutulta? Jokaisella paikkakunnalla on sukunimiä, jotka ovat kaikista yleisimpiä.
Holmi, Tero, Rantasuo ja Isola. Näitä sukunimiä voi tavata Hailuodossa. Holmi on peräisin ruotsinkielisestä saarta tarkoittavasta sanasta holme. Etenkin ruotsalaisseutujen lähistöltä löytyy Holma- ja Holmi-nimisiä taloja ja kyliä.
Teroa on aikanaan käytetty lisänimenä Satakunnassa, Hämeessä ja Pohjanmaalla, Hailuodossakin. Isola-nimi on aikaisemmin viitannut torppaan. Jopa puolet kaikista Suomen Isola-nimisistä taloista sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Peräpohjolassa.
Kempeleessä saattaa törmätä Heikkisiin, Määttiin, Keräsiin, Moilasiin ja Karjalaisiin. Moni näistä lukeutuu tyypillisiin savolaisnimiin. Nimet ovat jälkiä karjalaisten ikivanhoista erä- ja nautintaoikeuksista.
Myös Keränen on itäsuomalainen sukunimi. Nimi oli 1900-luvun alussa tunnettu Rantsilassa, Temmeksellä ja Tyrnävällä. Nimen arvellaan syntyneen lisänimien Keräpää ja Keropää pohjalta. Moilanen juontaa juurensa karjalaisiin miehennimiin Moila ja Moilo.
Määttä ja Heikkinen ovat tunnettuja sukunimiä myös Limingassa. Näiden lisäksi kunnassa asuu useita Aholoita, Lauriloita ja Junttiloita.
Ahon laitaan rakennetusta talosta käytettiin entisvanhaan nimeä Ahola. Samanlainen historia on nimellä Junttila. Limingassa asusti vuonna 1644 Lars Juntila, joka tunnettiin vuonna 1653 paremmin Juntilan Larsina. Laurila on kehittynyt keskiajan yleisestä ristimänimestä Laurentius.
Lumijoelta löytyy kylä nimeltä Hirvasniemi, minkä myötä nimi on vakiintunut myös sukunimeksi. Tarina kertoo kylän saaneen nimensä Hirvas-nimisestä lappalaisesta.
Sukunimi Greus on saanut nykyisen muotonsa talonnimestä Kreus. Nimen arvellaan olevan lyhentymä pyhimysnimestä Gregorius, josta kansa on käyttänyt Kreuksin lisäksi muotoja Korja, Korkka ja Reijo.
Lumijoella tavataan myös Kauppeja, Anttiloita ja Aspegrenejä. Kaupilla on alun perin tarkoitettu kestiä eli keskiaikaista vierasmaalaista kauppiasta. Toisaalta nimi voi olla myös muunnos Jakobista. Vuonna 1671 Limingassa on kirjattu asuneen Jacob Mårthensson Kauppi.
Tyrnävälläkin voi kohdata Lauriloita ja Keräsiä. Näiden lisäksi Tölli, Ojala ja Lepistö edustavat kunnan yleisimpiä sukunimiä.
Tölliä tavataan laajalti Nivalan ja Oulun ympäristössä. Nimi tulee torppaa tarkoittavasta sanasta tönö.
Ojala on tuttu talonnimi ympäri Suomen, etenkin Pohjois-Pohjanmaalla. Limingan käräjillä pöytäkirjaan merkittiin vuonna 1654 henkilö nimeltä Johan Ojala.
Samalta vuosisadalta löytyy merkintöjä myös Lepistöistä. Hailuodossa eli Markus Lepistå ja Limingassa Matz Lepistö.
Lähde: Mikkonen, P. & Paikkala, S. 2000. Sukunimet. Helsinki: Otava. Tumppi.com.
Juttusarjassa esittelemme Rantalakeuden juhlavuoden kunniaksi ihmeellisiä asioita lakeudelta.