Matematiikkaministeriä ei tullut vieläkään, mutta positiivista ja toivoa herättävää ministerinimityksissä on se, että opetusministeriksi valitulla henkilöllä matematiikka-asenteet ovat kohdallaan. Anna-Maja Henriksson on kirjoittanut pitkästä matematiikasta laudaturin ja siihen aikaan matematiikan opetus koulussa oli luultavasti vielä matematiikkaa eikä digihypetystä.
Ministerin omilla kokemuksilla on ollut valtava merkitys sille, minkälaiset asiantuntijat saavat ohjailla hänen puheitaan. Hallituksen 2011 - 2015 opetusministeri Krista Kiuru ei ole kirjoittanut edes lyhyttä matematiikkaa. Viestintäministerinä hän junttasi läpi Yle-lain, joten hän oli sopiva henkilö junttaamaan kouluun digiä ja erityisesti pelillistämistä. Varoituksia ei kuunneltu, kun asiantuntijoiksi löytyi kasvatuspsykologeja, jotka eivät olleet viihtyneet matematiikan tunneilla. Kiurun kymmenvuotias kummipoika oli innoissaan pelaamisesta. Sitä ilosanomaa kierrettiin kertomassa maakunnissa.
Yle ja muukin media olivat täysillä mukana ”korjaamassa” peruskoulua sekaisin. Jostain syystä tietyt piirit ovat hiljaa nykyään. Toivomme, että uuden opetusministerin puheissa kampanja ”Oppi takaisin kouluun” saa näkyvyyttä mediassa. Urheilukilpailuista, musiikkifestareista näkyy uutisia päivittäin monilla kanavilla, mutta Rauman tapahtumasta ”Takaisin PISAn huipulle” 15.6.2023 en havainnut merkkiä edes verovaroilla kustannetun Ylen kanavilla. Onneksi tallenne tilaisuudesta on katsottavissa ja levitämme sitä sosiaalisessa mediassa.
AlfaTV:tä tulee ikävä. Rautarouva Krista Kiurun puheet uudistetusta koulusta ovat kadonneet netistä, mutta AlfaTV:n ohjelmat ”Oppi takaisin kouluun” ja muutakin katsomisen arvoista löytyvät vielä. Jospa pääsemme kuulemaan tuoreen opetusministerin mielipiteitä Suomi Areenassa 27. - 30.6.2023, jossa tiettävästi matematiikka on näyttävästi esillä.
Tervetuloa Facebookin tyhmään ”Rakastan matematiikkaa”! Tiedotamme siellä matematiikkatapahtumista, mutta ennen kaikkea opiskelemme matematiikkaa. Ryhmässä autetaan eikä kiusata. Ikivanhat ylioppilas- ym. tehtävät ovat kiehtovia ja aivoja rassaavia. Useimmat niistä ovat ratkaistavissa peruskoulun tiedoilla. Tässä on yksi esimerkki, ylioppilastehtävä vuodelta 1883:
A oli velkaa B:lle 113 mk. Suorittaessaan oli A:lla ainoastaan 5 markan ja B:llä 12 markan seteleitä. Maksu tapahtui siten, että he vaihettivat setelit keskenänsä. Paljonko rahaa oli kummallakin, kun heillä yhteensä oli 257 mk?
Hauskanpito ilman matematiikkaa on teeskentelyä. Ylelläkin se pitäisi ymmärtää ja tarjota matematiikkaohjelmaa.