Matti Pikkujämsälle taide ja kuvittaminen ovat olleet mukana lapsuudesta asti, ja vuosien aikana niistä on kasvanut hänelle ammatti.
Pikkujämsä on syntynyt Oulussa ja käynyt koulunsa Limingassa ala-asteelta lukioon. Kouluaikojen jälkeen hän muutti Helsinkiin opiskelemaan Taideteolliseen korkeakouluun, joka on nykyään osa Aalto-yliopistoa. Opinnot painottuivat graafiseen suunnitteluun, mutta kuvittaminen alkoi nopeasti nousta tärkeimmäksi osaksi opiskelua.
Opintojen jälkeen Pikkujämsä alkoi työskennellä kuvittajana, josta tuli hänen päätyönsä. Nykyään hän asuu Helsingissä ja tekee kuvituksia moniin eri tarkoituksiin. Hän on tehnyt runsaasti lehtikuvituksia sekä kuvittanut ainakin kolmekymmentä lastenkirjaa, joista pari on ollut Finlandia-ehdokkaana.
Kuvittamisen lisäksi hän on työskennellyt tekstiilisuunnittelun parissa ja tehnyt kuoseja muun muassa Marimekolle ja Kaunisteelle sekä suunnitellut astioita Arabialle. Hänet tunnetaan myös "live-muotokuvistaan", joita hän maalaa nopeasti suoraan mallista tai valokuvien perusteella.
Pikkujämsä sai vuonna 2013 Rudolf Koivu -palkinnon kuvituksistaan teoksessa Kaiken maailman eläinsadut.
Lisäksi hän on voittanut Vuoden kuvittaja -palkinnon vuonna 2019, ja hänelle myönnettiin kuvitustaiteen valtionpalkinto vuonna 2015. Vuonna 2021 Pikkujämsälle myönnettiin Kaarina Helakisa -palkinto.
Kiinnostus kuvittamiseen ja kirjoihin on herännyt jo hyvin nuorena, mikä sai Pikkujämsän viettämään paljon aikaa kirjastossa. Kuvista ja kirjoista löytyy usein jotain uutta, jonka näkeminen herättää halun kokeilla jotakin omaa.
Pikkujämsä kertoo piirtämisen olleen tärkeä osa lapsuutta ja käyttäneensä itse paljon aikaa paperin ja kynien parissa.
– Minä ja pikkusiskoni piirsimme molemmat paljon, ja kuvitimme yhdessä omia lehtiämme, Pikkujämsä kertoo.
Värit ja maalaaminen ovat edelleen keskeinen osa hänen työskentelyään. Se, mistä hän pitää nyt, on pitkälti sama asia, josta hän piti jo lapsena.
– Kuvittaminen tuntuu mielekkäältä työltä, koska saan tehdä sitä, mistä oikeasti nautin, Pikkujämsä toteaa.
Työssä on tärkeää myös uuden kokeilu ja vaihtelu. Uusia ideoita töihin Pikkujämsä saa kaikkialta ympäriltään etenkin metsästä ja luonnosta.
– Ympäröin itseni minua kiinnostavilla asioilla. Siten pysyn inspiroituneena, Pikkujämsä kertoo.
Luovaan työhön vaikuttaa myös mielentila. Stressi voi vaikeuttaa inspiraation syntymistä ja kaventaa tapaa nähdä asioita.
– Hyvässä mielentilassa ideat syntyvät helpommin ja alan huomata ympärilläni erilaisia väriyhdistelmiä ja muotoja, Pikkujämsä tarkentaa.
Pikkujämsä tunnetaan myös erityisesti livemuotokuvistaan, jotka ovat herättäneet paljon kiinnostusta. Malli lähettää kuvan itsestään tai tulee livenä paikalle, ja Pikkujämsä maalaa tästä muotokuvan noin puolessa tunnissa.
Idea muotokuvien maalaamisesta syntyi Japanissa, jossa hän on käynyt vuosien varrella kymmeniä kertoja. Ystävyyssuhteet johtivat vähitellen työtilaisuuksiin ja näyttelyihin eri puolilla Japania, muun muassa Nagoyassa, Tokiossa ja Osakassa.
Eräällä matkalla hänet kutsuttiin messuille, joissa hän sai vapaasti piirtää ja maalata. Hän oli jo aiemmin tehnyt muotokuvia ystävistään, ja messuilla heräsi ajatus tehdä muotokuvia myös muille.
Pikkujämsä alkoi julkaista muotokuvia Instagramissa, ja pian myös Suomessa kiinnostuttiin niistä. Projekti lähti laajenemaan, ja nykyään muotokuvat kuuluvat hänen suosituimpiin töihinsä.
– Muotokuvaa maalatessani kiinnitän huomiota erityisesti ihmisen olemukseen ja luonteeseen. Pohdin, onko ihminen ujo vai itsevarma ja millainen tunnelma hänestä välittyy. Minulle on tärkeää saada kuva tuntumaan asiakkaalle omalta. Ihmisen ulkonäköä on usein vaikeaa selittää sanoilla, mutta sen voi aina piirtää, Pikkujämsä pohtii.
Ihmisten reaktiot muotokuviin ovat olleet hyvin erilaisia.
– Ihmisen yleisin reaktio muotokuvansa näkemiseen on nauru. Se on mielestäni ymmärrettävä ja mukava reaktio. Toisinaan reaktiot ovat myös hyvin tunteikkaita. Esimerkiksi edesmenneestä lemmikistä tehty muotokuva on saanut ihmisen itkemään, mikä on koskettavaa ja mieleenjäävää, Pikkujämsä kertoo.
Erikoisimpia muotokuvia miettiessä Pikkujämsälle nousee mieleen tapaus Osakasta, jossa nainen saapui paikalle mölkky mukanaan.
– Hän kertoi olevansa Osakan mölkkyseuran puheenjohtaja ja halusi muotokuvan yhdessä mölkyn kanssa, Pikkujämsä naurahtaa.
Eräällä japanilaisella asiakkaalla oli muotokuvaa tehtäessä päällään Ruotsin kansallispuku ja mukanaan kantele, mikä jäi myös hyvin mieleen. Lisäksi Pikkujämsä on tehnyt muotokuvia myös lemmikkieläimistä.
Pikkujämsä tunnetaan myös eläinaiheisista kuvituksistaan, ja juuri siksi hänet pyydettiin uudistamaan klassinen Afrikan tähti-lautapeli 70-vuotisjuhlapainosta varten.
Uudessa versiossa ihmishahmot vaihtuivat Afrikan eläimiin, ja pelin rosvostakin tuli pantteri. Pelilauta säilyi rakenteeltaan ennallaan, mutta kaikki kuvitus ja pelinappulat suunniteltiin uudelleen.
– Pantteri tuntui heti luontevalta ratkaisulta rosvoksi, Pikkujämsä naurahtaa. Hän toteutti kuvitukset käsin maalaamalla ja skannasi ne vasta valmiina digimuotoon.
– Se oli aika tarkkaa työtä, mutta myös todella hauskaa. Oli kivaa miettiä, missä päin Afrikkaa mitäkin eläintä voisi tavata, Pikkujämsä kertoo.
Tällä hetkellä Pikkujämsä on kuukauden mittaisella työmatkalla Japanissa.
Hän toivoo tulevaisuudelta lisää kuvitustyötä lastenkirjojen parissa sekä hän odottaa rauhallista piirtelyä Japanin kahviloissa.
Matti Pikkujämsä kertoi työstään myös Uutisten viikon livessä. Haastattelu alkaa kohdassa 48:40.
Juttu on osa Uutisten viikkoa. Viikon aikana Tupoksen koulun yhdeksäsluokkalaiset tuottavat sisältöä Rantalakeuden kanaviin.
Juttu on osa Uutisten viikkoa. Viikon aikana Tupoksen koulun yhdeksäsluokkalaiset tuottivat sisältöä Rantalakeuden kanaviin.
