Sote-palveluiden siirtymisestä hyvinvointialueelle on nyt kulunut runsas kuukausi. Mediassa on ehkä eniten herättänyt keskustelua siirtyneen henkilöstön palkanmaksu ja siinä onnistuminen. Siirtohan oli Pohjois-Pohjanmaalla merkittävä ja historiallinen, kun hyvinvointialueella työskentelee nyt yli 18 000 työntekijää.
Palkka-asiat hoituivat ilman suurempia kommelluksia, joten jatkossa huomio kiinnittynee tärkeimpään eli hyvinvointialueen palveluihin ja niiden saatavuuteen. Siinä meillä alueen kunnilla ja kuntalaisilla on merkittävä vaikuttamisen paikka; äänen pitää kuulua muutoksessa.
Kuntien tehtäviä on edelleen paljon. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta kunta toimii tulevaisuudessa tarkkailijana ja viestinviejänä yhteistyössä kuntalaisten ja poliittisten päättäjien kanssa. Kunnan ja uuden hyvinvointialueen välinen konkreettinen yhteistyö on edellytys onnistuneelle hyvinvointityölle. Hyvinvointialueen on tunnistettava kuntien nykyisten laaja-alaisten tehtävien vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yleisesti hyväksytty tavoite sekä arvo, ja jatkossakin siis yksi kunnan omista ydintehtävistä. Kunnan toiminta kokonaisuudessaan pyrkii ihmisten hyvinvoinnin edellytysten ja kokemusten vahvistumiseen. Kunnan rooli hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentajana korostuu entisestään tulevaisuudessa.
Paikallista yhteisöllisyyttä on se, että kuntalaiset toimivat yhteisen hyvän eteen ja näkevät yhteisön hyvinvoinnin tavoittelemisen arvoisena. Kuntalaisten osallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisääminen ovat osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ennaltaehkäisevällä työllä voimme kunnassa vähentää koettua eriarvoisuutta ja syrjäytymistä sekä vahvistaa terveellisiä elintapoja. Kuntalaiset ovat toki ensisijaisesti vastuussa omasta ja osin läheistensä hyvinvoinnista, mutta kunta toimii osaltaan hyvinvoinnin mahdollistajana niin fyysisissä kuin myös digitaalisissa ympäristöissä.
Kunnassa on keskeistä elinvoiman vahvistumiseen vaikuttavat toimet. Kunta voi tukea yrityksiä ja yrittäjiksi aikovia esimerkiksi yritystontteja tarjoamalla ja edistämällä liikenneolosuhteita. Tulevaisuuteen tähtäävällä maankäytön suunnittelulla vaikutetaan kunnan vetovoimaisuuteen yritysten ja niissä tarvittavan työvoiman kannalta.
Kunta rakentaa ja ylläpitää tulevaisuudessakin yhdyskuntatekniikan palveluita, kuten vesihuoltoa. Elinympäristön kehittymisen edistäminen yhdessä kuntalaisten ja muiden toimijoiden kanssa on jatkossa kasvavassa roolissa. Paikallisten vahvuuksien löytäminen ja vahvistaminen yhdistää kuntaa ja kunnan asukkaita. Kunnille muutaman vuoden kuluttua siirtyvä työllisyyspalveluiden hoitaminen on osa kunnan elinvoimaa. Hyvä työllisyys kunnassa vahvistaa kuntataloutta, ehkäisee syrjäytymistä ja tarjoaa toimeentulon alueen asukkaille.
Kunnan sivistysrooli vahvistaa koko yhteiskunnan tulevaa kehitystä. Kunnan järjestämät sivistyspalvelut tavoittavat kaikenikäiset kuntalaiset varhaiskasvatuksesta- ja perusopetuksesta alkaen. Hyvää elämää ja elämäntapoja täydentävät kunnan kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut.
Kevättalven valosta voimaa!
Paula Karsi-Ruokolainen
Lumijoen kunnanjohtaja