Elina Palola kirjoitti Rantalakeudessa 12.3. koulutukseen käytettävistä valtionosuuksista. Palola väitti, ettei näitä varoja ole käytetty koulutukseen, vaan niillä on paikattu hyvinvointialueen puutteellisia palveluita sekä toteutettu päättäjien fantasioita.
Tässä muutama toteutunut luku vuodelta 2024. Tyrnävän valtionosuudet kokonaisuudessaan olivat 11,047 miljoonaa. Sivistyspuolen nettomenot olivat yli 17 miljoonaa euroa, josta opetuspalveluiden osuus oli jo pelkästään 11,077 miljoonaa. Joten voitaneen todeta, että pelkät valtionosuudet eivät ole riittäneet edes opetuspalveluiden järjestämiseen.
Todettakoon myös, että valtionosuuksia kunta saa myös muulla perusteella kuin opetuspalveluiden järjestämiseen eli jaettavaa pitäisi riittää muillekin osastoille.
Valtionosuudet ovat heikentyneet ja taloudessa eletään muutenkin vaikeita aikoja, mutta meillä on pyritty saamaan laadukkaat sekä tasavertaiset palvelut kaikille kuntalaisille, unohtamatta opetuspalveluita.
Tällä hetkellä sivistyspuolella on menossa laajempi tulevaisuuteen katsova selvitys, jossa otetaan huomioon oppilasennuste sekä myös oppimisen tuen muutokset. Selvityksestä jo iso kiitos ennakkoon sen parissa työskenteleville. Me voimme olla rauhallisin mielin ja luottaa siihen, että meillä järjestyy tulevinakin vuosina laadukas opetus sekä meillä on myös turvallinen ja riittävä määrä niin opettajia kuin ohjaajiakin.
Tyrnävällä on hyvät koulut ja motivoituneet opettajat ja me voimme olla aidosti ylpeitä Pisa tuloksilla loistamisestakin. Meillä on aina ollut päättäjien yhteisymmärrys opetuspuolen tärkeydestä, ja näin on toivottavasti jatkossakin.
Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt, ja kuntana meidän on huolehdittava myös heistä hiljaisimmista. Tässä yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on äärimmäisen tärkeää. Sillä työllä ei paikata hyvinvointialueen palveluita, vaan pidetään yhdessä huolta myös niistä heikoimmista.
Ennaltaehkäisevään toimintaan ja hyvinvointiin on panostettava tulevaisuudessa koko ajan enemmän. Kuntien saamaan valtionosuuteen vaikuttaa myös hyvinvointityö ja sen eteen meidän on jatkossa tehtävä työtä yhä enemmän. Päättäjät eivät toteuta omia fantasioitaan, vaan töitä tehdään täydellä sydämellä kuntalaisten ja oman kotikuntamme parhaaksi.