Valtion TE-palvelut eli tuttavallisemmin työkkäreiden palvelut siirtyivät kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Pohjois-Pohjanmaan alueella toimii neljä työllisyysaluetta, joista yksi on Oulun seudun työllisyysalue. Tähän kuuluvat Oulun, Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Pudasjärven, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kunnat.
Oulun seudun työllisyysalueen vastuukuntana toimii Oulu kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ja BusinessOulu-liikelaitos on vastuussa julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä.
Kuntakohtaisessa toteutuksessa tärkeää on kyetä tunnistamaan kunkin kunnan omat vahvuudet ja haasteet työttömyyden nujertamisessa. Elinvoima koostuu paikallisella tasolla tehtävistä valinnoista ja hallinnonrajat ylittävästä tavoitteellisesta yhteistyöstä.
Työllisyyden edistämisessä keskeisessä roolissa on kuntien yhteinen työllisyysjaosto. Jaostolla on merkittävä rooli tässä uudessa työvoimapalvelujen kokonaisuudessa. Jaosto vastaa työllisyysalueen operatiivisen johdon kanssa työllisyysalueen toiminnasta, taloudesta ja kehittämisestä, strategisista tavoitteista ja järjestämissuunnitelmasta. Se myös valvoo sitä, että toimintaa johdetaan tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti.
Mielenkiintoista on nähdä, millaiseksi työllisyysjaoston ja kunnan muiden toimielinten yhteistyö nyt muodostuu. Yhteensovittamista tarvitaan ja siinä raportointi työllisyysalueen ja kunnan välillä on välttämätöntä ja tarpeellista.
Mahdollisuus kokonaisvaltaisten työllisyyspalvelujen kehittämiselle on nyt kuntien käsissä. Tulisiko työllisyyden parantamiseen rakentaa laajapohjaisessa yhteistyössä työllisyysstrategia, jossa huomioidaan paitsi kunnan tilanne myös seudullinen tilanne? Työllisyyden haasteet Oulussa ovat erilaisia kuin vaikkapa Tyrnävällä tai Limingassa, ja työmarkkinat toimivat kuitenkin kuntarajat ylittäen. Kuntien välillä voi olla isojakin eroja työllisyyspalveluiden toteutuksessa, mutta on huolehdittava, että pienissäkin kunnissa jokainen saa palvelua kasvotusten.
Työllisyyspalvelut tarvitsevat kuntien eri hallinnonalojen palveluja. Myös kuntien ja hyvinvointialueen palvelujen on toimittava saumattomasti yhteen työttömien palveluissa. On tärkeää, että työtön esimerkiksi saa tarvitsemansa terveyspalvelut viiveettä. Tärkeää on myös, että hänen osaamisensa kehittämistarpeet tunnistetaan heti työttömyyden alussa. Uudenlaisia toimintamalleja kunnan ja hyvinvointialueen rajapintaan on syytä kehittää jatkuvasti työnhakijoiden tarpeita huomioiden.
Nyt tarvitaan kykyä tarkastella päätösten vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Työllisyyspalveluilta odotetaan myös vastausta osaajapulaan. Työvoimapula-alojen tarpeisiin on pystyttävä vastaamaan tehokkaasti yhteistyössä työnhakijoiden, työnantajien ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö nousee erityiseen asemaan.
Työllisyyspalvelut ovat nyt kuntien peruspalveluita. Kuntapäättäjiltä tarvitaan nyt rohkeutta tarttua tähän uuteen mahdollisuuteen. Tavoitteena on saada työllisyys nousuun myös Oulun työllisyysalueella, se vahvistaa alueen elinvoimaa.