Tupoksen koulun suomen kielen opettaja Johanna Junkkonen-Mokko kertoo, että lukeminen on vähentynyt.
– Luulen nuorten lukemisen vähentyneen kännyköiden ja suoratoistopalveluiden takia. Lukemisen vähyyteen voi vaikuttaa myös se, ettei kotona ole mallina vanhempia, jotka lukevat kirjoja, kertoo Junkkonen-Mokko.
Lukemisen määrä tulee luultavasti laskemaan.
– Onneksi täällä koulussa me yritämme innostaa lukemiseen. Nyt on ollut paljon uutisia lukutaidosta, niin tulisi kampanjoita, joilla saataisiin lukeminen uudelleen muotiin, Junkkonen-Mokko lisää.
Nuorten lukeminen on puhuttanut Suomea jo jonkin aikaa. Nykyään monet ihmiset ovat huolissaan nuorten, etenkin yläkoululaisten, lukemisesta. Lukeminen on vähentynyt huomattavasti viime vuosina - yli puolet suomalaisista nuorista lukee vain, jos on pakko. Poikien osuus vähän lukevista on jopa kaksinkertainen tyttöihin nähden. Myös päivittäin omaksi ilokseen lukevien osuus on vähentynyt.
Tuposlaisille yläkoululaisille nuorille lähetettiin kysely lukemiseen liittyen.
Kyselyssä oli kysymyksiä nuorten lukutottumuksista, ja siihen vastasi 49 oppilasta.
Vähän yli puolet nuorista pitivät lukemisesta ainakin jonkin verran, mutta huolestuttavan suuri osa ei juurikaan pitänyt lukemisesta. Monen nuoren mielestä lukeminen on hyödyllistä, sillä 10,2 prosenttia vastanneista on tätä mieltä.
– Lukiessa sanavarasto kasvaa, yleistieto lisääntyy ja tekstin ymmärrys paranee. Lukeminen näkyy myös tekstin kirjoituksen puolella eli ne nuoret, jotka lukevat paljon, kirjoittavat yleensä virheettömämpää ja monipuolisempaa tekstiä, Junkkonen-Mokko kertoo.
Lukeminen auttaa myös koulunkäynnissä. Moni nuori ei jaksa keskittyä kunnolla koulunkäyntiin, ja jopa tuntien aikana oppilaat saattavat olla puhelimella keskittymättä opiskeluun. Lukeminen helpottaa kaikissa oppiaineissa. Se muun muassa nopeuttaa koealueiden lukua ja auttaa ydinkohtien huomaamisessa. Suomen kielen tunnilla luettavista pakollisista kirjoista oppilaat, jotka lukevat kotona, selviävät helpommin, kun taas oppilaille, jotka lukevat vähemmän, pakolliset kirjat saattavat tuottaa vaikeuksia. Kirjoituspuolella lukeminen näkyy myös sanavarastossa, kommentoi Junkkonen-Mokko.
Huolestuttavimpia vastauksia oli eniten kysymyksen “Kuinka usein luet?” kohdalla.
Suurin osa nuorista kertoo lukevansa vain, jos on pakko, esimerkiksi koulussa suomen kielen tunnilla. Vain 4,1 prosenttia kertoo lukevansa päivittäin, mutta muutaman kerran viikossa lukevien vastausprosentti oli huomattava.
Melkein puolet tuposlaisista nuorista kertoo lukevansa vain alle puoli tuntia päivässä. Yli kahta tuntia ei lue kukaan vastanneista.
Osa nuorista haluaisi aloittaa lukemisen, vaikka ei olisikaan ennen lukenut paljoa. He eivät välttämättä tiedä, millaisia kirjoja heidän kannattaisi alkaa lukemaan. Tämä voi olla este lukemisen aloittamiseen. Junkkonen-Mokko kehottaa pyytämään kirjastonhoitajalta apua, mikäli sopivan kirjan löytäminen on haastavaa.
Lukemisen suosio on laskenut viime vuosina, mutta lukemisesta innostuneita ihmisiä on vielä. Lukemisella on paljon positiivisia vaikutuksia ihmiseen. Vaikka lukeminen ei kiinnostaisikaan, kannattaa miettiä lukemisen hyötyjä. Kumpi on hyödyllisempää: lukeminen vai kännykällä olo?
Juttu on kirjoitettu Tupoksen koulun Uutisten viikolla. Yhdeksäsluokkalaiset tuottavat sisältöä Rantalakeuden verkkoon koko viikon ajan.
