Rantalakeus julkaisi aprillipäivän uutisen. Ohessa "uutinen".
Miten julkisten veistosten ja patsaiden sijoittelu vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin? Limingassa tähän kysymykseen on perehdytty viime kuukausien aikana tiiviisti.
Tuoreen tutkimuksen mukaan patsaat ja veistokset vaikuttavat mielenlaatuun, mutta myös niiden sijoittelulla on suuri merkitys. Vantaan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti pronssipatsaiden sijoittumisella rakennettuun ympäristöön on vaikutusta ohikävelevien ihmisten hyvinvointiin.
Yliopiston käynnistämän jatkotutkimushankkeen pilottikunniksi on päässyt Keravan, Turun ja Muuramen lisäksi Liminka.
– Meillä on ollut tästä jo muutama työpaja, missä asiaa on pohdittu ja tehty alustavia suunnitelmia. Selvää on, että jotain pitäisi tehdä, kunnallistekniikan liikelaitosjohtaja, maisemasuunnittelija Marja-Riitta Vavuli-Kiviniemi summaa.
Limingan keskustassa on kaksi julkista patsasta: Niittäjäpatsas ja Hannu Krankan patsas. Tutkimushankkeessa on mietitty niiden uudelleen sijoittamista, mutta myös uusien patsaiden hankintaa. Vavuli-Kiviniemen mukaan näköispatsasta suunnitellaan taidemaalari Vilho Lammelle ja oopperalaulaja Abraham Ojanperälle.
– Näin patsaista muodostuisi neljän vaikuttajan piiri. Patsaat sijoitettaisiin samalle etäisyydelle toisistaan. Keskelle saisimme suihkulähteen, jossa päähahmoina olisivat joutsenet.
Erikoista suunnitelmassa on se, että jatkossa patsaiden paikkaa vaihdettaisiin säännöllisin väliajoin. Miksi?
Rakennetun ympäristön kulttuuriantropologian erityisdosentti Oscar Judén on henkilö alkuperäisen tutkimuksen ja jatkotutkimushankkeen takana. Hän on parhaillaan Limingassa tekemässä alustavia mittauksia patsaiden sijoittelusta ja niiden tämän hetken vaikutuksesta.
– Tämä asia ei ole mitenkään uusi. Epäilyjä patsaiden vaikutuksesta mielialaan on ollut jo satoja vuosia ja ensimmäisiä tutkimuksia tehtiin 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa. Nyt Suomessa noin kymmenen vuoden aikana tehdyt seurannat osoittavat selvästi, että pronssipatsaiden oikeaoppisella sijoittelulla saadaan ihmiset paremmalle tuulelle.
Judén puhuu vakuuttavasti. Hän nostaa esiin pronssin ainesosat kuparin ja tinan. Erityisesti kuparin on huomattu reagoivan negatiivisen ajattelun kanssa. Kuparin läsnäolo stimuloi mielen niin sanottujen horrox-aaltojen kanssa, mutta vain tietyssä muodossa. Siksi vain näköispatsaat tai konkretiaa esittävät veistokset toimivat.
Kun kupari kohtaa horrox-aallot, mieliala paranee. Lisätehoa on huomattu tulevan patsaan sijoittelusta. Mikä tahansa puiston nurkka ei toimi.
– Jos siis näköispatsas tai -veistos on sijoitettu oikeaoppisesti, voidaan selkeästi parantaa kuntalaisten hyvää oloa.
Patsaiden paikkaa tulisi vaihtaa noin viiden vuoden välein. Tina nimittäin lisää hyvän mielen värähtelyään, jos se säännöllisesti vaihtaa paikkaa.
– Viisi vuotta on ehdoton minimi. Pari vuotta olisi erittäin hyvä, mutta ymmärrän, että raskaiden patsaiden liikuttelu tiheään voi olla haaste.
Patsaiden oikeiden paikkojen löytäminen on millimetrin tarkkaa työtä.
– Kuntalaisten ei kannata siis säikähtää, jos huomaavat minut mittatikun kanssa nykyisten patsaiden ympäristössä, Oscar Judén huomauttaa.
Limingassa pyritään neljän patsaan kokonaisuudella muodostamaan lisäksi galvaaninen neliö, joka torppaisi myös maaperästä tulevaa radon-säteilyä. Suunnittelupöydällä onkin uusien patsaiden tekeminen sinkistä, jolloin galvaanisten parien teho olisi parhaimmillaan.
Vavuli-Kiviniemi pitää tutkimustuloksia merkittävinä. Liminka on kulttuuripitäjä ja kunnan tehtävänä nykyisin korostuu ennaltaehkäisevä hyvinvointityö.
– Siksi halusimme tähän mukaan, kun meitä kysyttiin. Uskomme, että meidän neljän patsaan mallillamme saamme todella hyviä tuloksia aikaan.
Limingassa on suunniteltu, että kuntalaisia pyrittäisiin ohjaamaan patsaspiiriin säännöllisesti.
– Voisimme esimerkiksi järjestää tapahtumia patsasalueella.
Uusien patsaiden suunnittelusta on tarkoitus järjestää kilpailu. Patsaspiirin tulisi olla valmiina Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026.
Kustannuksia kunnalle ei juuri kerry, sillä hankinnat saadaan Euroopan kulttuuriympäristöviraston rahoituksen piiriin. Patsaiden siirtelystä kustannuksia tulee. Vavuli-Kiviniemi uskoo siihenkin Limingassa löytyvän ratkaisu, sillä kunta on jo pariin kertaan palkittu Suomen kekseliäimpänä.
– Olemme pohtineet aurinkoenergialla toimivien, motorisoitujen jalustojen rakentamista. Näin kustannuksia ei juurikaan syntyisi ja samalla patsaiden liikuttelusta ei syntyisi hiilijalanjälkeä. Patsaiden siirtopäivästä voitaisiin kehittää uusi hieno tapahtuma!
Mitä mieltä sinä olet? Kerro mielipiteesi täällä!
