Mielipidekirjoitus

So­peu­tu­mi­nen uuteen nor­maa­liin on alkanut – "Tuo­mio­päi­vän kello näyttää tätä kir­joit­taes­sa­ni 23.58:20 ja vuo­sit­tai­nen tur­huu­den mark­ki­noi­den se­son­ki­ai­ka alkaa olla ovella ja kuusien ok­sil­la", kir­joit­taa Heidi

Tyrnävä

Sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin ei ole enää tulevaisuutta vaan vahvasti tätä hetkeä. Covid19 on tullut jäädäkseen. Rokotteet jakautuvat maailman laajuisesti epätasaisesti. Kun rikkaiden maiden väestöstä enemmistö on kahdesti rokotettuja, niin köyhimmissä maissa osa kansasta on edelleen täysin ilman rokotesuojaa. Näin virus pääsee muuntautumaan oman olemassa olonsa kannalta yhä tehokkaammaksi ja levittäytymään lopulta globaalisti uutena varianttina.

Me kuulumme niihin onnekkaisiin joille rokote on tarjolla. Liki 80% väestöstä on jo käyttänyt hyväksi tarjotun etuoikeuden suojata itsensä viruksen aiheuttamia vakavia oireita vastaan. Valitettavasti näyttää siltä, että kaikki rokotetut eivät tiedä tai jostain syystä ymmärrä, että tällä hetkellä käytössä olevat rokotteet eivät tarjoa 100% suojaa tartuntaa vastaan:  ”18.–31.10. rokottamattomat 12−79-vuotiaat ovat joutuneet covid-19-tartunnan vuoksi erikoissairaanhoitoon 12 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut.” (THL.fi) Rokote siis suojaa tehokkaasti, vaan ei täydellisesti.

Mielestäni tosiasiaa ”tehokkaasti, vaan ei täydellisesti” on tiedottamisessa painotettu aivan liian vähän. Korona on jopa virheellisesti nimetty ”rokottamattomien taudiksi”. Samoin se, että rokotettu voi kantaa virusta (usein oireettomana eli tietämättään) ja olla mahdollinen tartunnan lähde, on jätetty liian vähälle huomiolle. On luovuttu suosituksista ja rajoituksista. Talouden täytyy kasvaa loputtomasti ja ihmisten voida elää ennen kuolemaa.

Korona siis on ja pysyy vaikka rokotekattavuus olisi koko maailman laajuisesti 100%. Parasta sopeutua niin sanottuun uuteen normaaliin: hengityssuojainten käyttöön, turvaväleihin, tehostettuun käsihygieniaan ja harkita kahdesti mennäkö sinne ja tänne vai ollako menemättä.

Toinen uusi normaali on ilmastonmuutos. Sitä ei Glasgow’n ilmastokonferenssi pysäytä, mutta hidastaa kyllä. Ainakin puheissa ja lupauksissa. Puheet on puheita ja lupaukset tehty rikottaviksi. Tulevaisuuden kauhukuvat ovat todellisuutta jo niinkin lähellä kuin Puolan ja Valko-Venäjän rajalla. Siellä parempien elinolojen toivossa liikkeelle lähteneet siirtolaiset pahimmillaan paleltuvat kuoliaaksi.

Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan monien eri mekanismien kautta henkilökohtaisen katastrofin tai kuoleman melkoiselle siivulle maapallon väestöstä. Se on vakavampi uhka kuin korona, mutta se ei kosketa samalla tavalla koska vaikutuksia ei uutisoida yhtä dramaattisesti ja päivittäin kuten koronatilastoja.

Sekä maapallo että ihminen ovat mullistuksen kourissa. Ei tulevaisuudessa, vaan nyt. Ei tieteissarjassa, vaan todellisuudessa. Muutokset ovat niin pelottavia, että osa meistä ei halua eikä kykene niitä uskomaan. Tosiasioiden kieltäminen on klassinen suojautumiskeino. Tuomiopäivän kello näyttää tätä kirjoittaessani 23.58:20 ja vuosittainen turhuuden markkinoiden sesonkiaika alkaa olla ovella ja kuusien oksilla. Muovista krääsää. Tehotuotettua sianruhoa. Kasvoihin läästittäviä kemikaaleja. Älylaitteita älyttömille. Kertakäyttöä. Tuiki tarpeellista! Tarjolla kaikille halukkaille! ...kunnes kello lyö. Saapuu keskiyö.

Heidi Arffman