Kiinnostaako musiikin opiskelu? Musiikkia voi lähteä opiskelemaan peruskoulun jälkeen esimerkiksi Madetojan musiikkilukioon. Sen jälkeen musiikkiopintoja voi jatkaa konservatoriossa, Sibelius-Akatemiassa tai vaikka Oulun ammattikorkeakoulussa.
Tupoksen peruskoulusta Madetojan musiikkilukioon jatkanut Pihla Puhakka kokee, ettei normaalilukio olisi häntä varten. Valintaa edisti myös se, että hänen siskonsa opiskelee samassa lukiossa.
Puhakka kertoo, että musiikin opintopisteiden vuoksi joitakin lukion pakollisia kursseja voi jättää käymättä, ja siksi kouluarki tuntuu rennommalta.
Puhakka on soittanut pianoa viidenneltä luokalta asti. Myös laulaminen on ollut aina osa hänen elämäänsä. Parasta Puhakan mielestä Madetojan musiikkilukiossa on yhteisöllisyys ja se, että koulussa on paljon erilaisia musiikkitapahtumia. Musiikkilukiosta löytää myös helposti samanhenkisiä kavereita.
Tupoksesta kotoisin olevat Ylimäen veljekset ovat päättäneet tehdä kirkkomusiikista ammatin. Veljeksistä nuorempi, Väinö Ylimäki, on Oulun ammattikorkeakoulun kirkkomusiikin opiskelija. Hän on soittanut urkuja jo yhdeksän vuotta.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta valmistunut Oskari Ylimäki on laulanut pienestä lapsesta lähtien ja alkanut itsenäisesti opettelemaan pianonsoittoa kahdeksanvuotiaana. Ylimäet eivät ole opiskelleet Limingan seudun musiikkiopistossa, mutta ovat itse hakeutuneet urkutunneille.
Oskari Ylimäki kertoo, että Sibelius-Akatemiaan on helpompi päästä opiskelemaan kirkkomusiikkia kuin yksittäistä instrumenttia, koska kirkkomusiikin koulutusohjelmassa aloituspaikkoja on enemmän.
Sibelius-Akatemiassa teoriaopinnot painottuvat kandidaatin tutkintoon, eli kolmeen ensimmäiseen opiskeluvuoteen. Loput kaksi ja puoli vuotta opinnoista käytetään maisteritutkintoon, jolloin instrumenttiopintoihin keskitytään enemmän.
Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin koulutusohjelman pääsykokeissa mitataan laulu- ja soittotaidon lisäksi valmiuksia lauluryhmän johtamiseen. Lisäksi on säveltapailu- ja teoriakoe, haastattelu ja esseetyyppinen äidinkielen näyte.
Tupoksen koulun matematiikan opettaja Tiina Saukkoriipi-Haapala opiskelee musiikkipedagogiksi ammattikorkeassa. Opinnot sisältävät kirkkomusiikin profiiliopinnot, joilla pätevöidytään kanttoriksi.
Saukkoriipi-Haapala on harrastanut pianon, viulun, harmonikan ja kirkkourkujen soittoa sekä laulamista jo aivan pienestä pitäen. Hän piti aina kuitenkin myös matematiikasta ja toivoikin lapsena tulevansa matematiikan opettajaksi.
Yliopisto-opintojensa aikana Saukkoriipi-Haapala päätyi harjoitusoppilaaksi urkujensoiton opettajaksi opiskelevalle. Silloin hän alkoi miettiä, olisiko pitänyt sittenkin ottaa välivuosi luonnontieteiden opiskelusta ja harjoitella musiikkiopintoihin hakeutumista varten.
Uskoa omiin taitoihin ei kuitenkaan silloin vielä riittävästi ollut. Nyt 20 vuoden harkinnan jälkeen Saukkoriipi-Haapala hakeutui ammattikorkeaan opiskelemaan musiikkia.
– Opiskelu ammattikorkeassa on ollut aivan mahtavaa, Saukkoriipi-Haapala toteaa.
Se sisältää paljon yksin harjoituskopissa soittimen äärellä vietettyjä tunteja, soitto- ja laulutunteja, hieman kieltenopiskelua, teoriaopintoja, työharjoitteluja ja harjoitusoppilaiden opettamista. Kirkkomusiikin opiskelijoilla on paljon hommaa, sillä he opiskelevat kolmea instrumenttia sekä kuoronjohtoa. Opiskelu vaatii itsenäisyyttä ja itseohjautuvuutta.
– Päästäkseen opiskelemaan kirkkomusiikkia ammattikorkeaan täytyy löytyä soittotaitoa pianon- ja urkujensoitossa sekä laulutaitoa, Väinö Ylimäki kertoo.
Pääsykokeissa selvitetään musiikkitaustaa ja motivaatiota musiikin opiskeluun. Sen lisäksi pitää antaa instrumenttinäyte sekä tehdä musiikin teoriakoe.
Limingan seudun musiikkiopistossa sekä kansalaisopistossa opiskelee vuosittain paljon musiikillisesti lahjakkaita nuoria ja aikuisia. Jos musiikin opiskelu kiinnostaa, kannattaa rohkeasti hakeutua opiskelemaan musiikkialaa.
Juttu on osa Uutisten viikkoa. Viikon aikana Tupoksen koulun yhdeksäsluokkalaiset tuottavat sisältöä Rantalakeuden kanaviin.