Mainos: Black Friday -tarjouksena Rantalakeus Digi 3 kk 1 kk hinnalla! Tilaa tästä.

MIELI ry:n mie­len­ter­veys­pal­kin­to Hai­luo­don kun­nal­le – "Hai­luo­to osoit­taa, että mie­len­ter­veyt­tä voidaan työ­yh­tei­sös­sä ke­hit­tää suun­ni­tel­mal­li­ses­ti", pal­kin­toa pe­rus­tel­laan

Hailuoto
Aki Heiskanen on toiminut Hailuodon kunnnajohtajana vuodesta 2017 lähtien ja halunnut määrätietoisesti kehittää kuntaorganisaation työhyvinvointia. Sairauspoissaolot ovatkin tippuneet parissa vuodessa merkittävästi. Palkintoa luovuttamassa videoyhteyden päässä Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Aki Heiskanen on toiminut Hailuodon kunnnajohtajana vuodesta 2017 lähtien ja halunnut määrätietoisesti kehittää kuntaorganisaation työhyvinvointia. Sairauspoissaolot ovatkin tippuneet parissa vuodessa merkittävästi. Palkintoa luovuttamassa videoyhteyden päässä Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Kuva: Heli Rintala

Vuoden 2021 mielenterveyspalkinto on myönnetty Hailuodon kunnalle. Palkinnon jakaa MIELI Suomen Mielenterveys ry vuosittain.

Palkintoperusteiden mukaan Hailuodon kunta on tehnyt merkittävää työtä työhyvinvoinnin kehittämiseksi yhdessä henkilöstön kanssa. Hailuodossa on otettu käyttöön henkilöstön mielenterveyttä edistävä toimintakulttuuri, jonka kivijalkoina ovat esimerkiksi kokonaisvaltainen ja humanistinen ihmiskäsitys, yhteisöllisyys, hierarkian madaltaminen, keskustelukulttuurin lisääminen, vaikeiden asioiden esiin ottaminen ja johtamisen henkinen ulottuvuus.

– Hailuodon kunta osoittaa, että mielenterveyttä voidaan työyhteisössä kehittää suunnitelmallisesti. Mielenterveyttä vaaliva ja vahvistava toimintakulttuuri edistää hyvinvointia ja on myös taloudellisesti järkevää, toteaa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Aalto-Matturin mukaan varsinaisen mielenterveystyön ulkopuolella tehtävälle, mielenterveyttä edistävälle ja vahvistavalle työlle annettava mielenterveyspalkinto haluttiin luovuttaa tänä vuonna työelämän toimijalle.

– Aika nopeasti Hailuoto nousi esiin. Arvostamme sitä, että pienessä kunnassa halutaan puhua laajasti terveydestä, jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Joskus palkinnon saajan valinta on ollut vaikeaa, mutta tänä vuonna se oli helppoa.

Aalto-Matturin mukaan Hailuoto on hyvä esimerkki siitä, ettei työhyvinvoinnin edistäminen vaadi isoja resursseja.

– On ilahduttavaa, että Hailuodossa työkulttuuri rakentuu vahvoille arvoille ja ääneen lausutuille periaatteille, jotka ovat johtaneet käytännön toimiin.

Hailuodossa työyhteisön hyvinvointia on parannettu suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Sillä on saatu sairauspoissaolot laskemaan merkittävästi.

Vuosien 2018-2020 välisenä aikana sairauspoissaolot Hailuodon kunnassa ovat laskeneet 56 prosenttia. Sairauspoissaolopäivät ovat laskeneet keskimäärin 27 päivästä 11,7 päivään per työntekijä. Kustannussäästöt ovat olleet noin 350 000 euroa.

Vuodesta 2018 lähtien Hailuodon mielenterveystaustaiset poissaolot ovat laskeneet, kun muissa kunnissa trendi on ollut nouseva.

"Kyse on suuresta ajattelutavan muutoksesta. Hailuodossa olemme matkalla, jolla ei ole päätepistettä."
Aki Heiskanen
Hailuodon kunnanjohtaja

Hailuodon kunnanjohtaja Aki Heiskanen sanoo muutoksen lähteneen ajatuksesta, miten työelämä voisi tukea työntekijän muuta elämää.

– Meillä on joka päivä mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa parempia, huolehtia toisista paremmin ja oppia uutta. Me voimme työantajana tarjota alustan sille, että jokaisen potentiaali käytetään mahdollisimman hyvin ja että jokainen voi loistaa.

Heiskasen mukaan muutos lähtee liikkeelle ihmiskäsityksestä.

– Työyhteisöissä on edelleen paljon kontrollia ja epäluottamusta, ja tätä on purettava. On luotettava siihen, että ihmiset ovat hyviä.

Konkreettisina toimina Hailuodossa on luotu vain henkilöstöstä muodostettuja työhyvinvointiryhmiä, joilla on päätösvaltaa. Myös johtamista on muutettu yhteisöllisemmäksi palaverikäytäntöjä myöten. Jokainen työntekijä halutaan tuoda aktiiviseksi ja vastuulliseksi työyhteisön jäseneksi. Sairastapauksissa työelämään paluuta edistetään.

Muutos ei tapahdu hetkessä. Hailuodossa työhyvinvointityötä on tehty nyt neljä vuotta. Heiskanen kertoo, että hänen edellisessä työyhteisössään uuden toimintakulttuurin sisäistämiseen meni kymmenen vuotta.

– Kyse ei ole tempuista vaan suuresta ajattelutavan muutoksesta. Hailuodossa olemme matkalla, jolla ei ole päätepistettä. Haluamme kehittyä eteenpäin kohti sitä, että työyhteisö kasvattaa jäsenistään parempia ihmisiä, sanoo Heiskanen.

Heiskanen toivoo, että kunnan saama tunnustus kannustaa organisaatioita ja työyhteisöjä ottamaan käyttöönsä yhteisöllistä ajattelua ja käytäntöjä sekä pohtimaan ihmiskäsitystä kohtaamisten taustalla ja tunnistamaan johtamisen henkiset ulottuvuudet.

Mielenterveystaustaiset poissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet työpaikoilla viime vuosina. Kela-korvattavista sairauspäivistä kolmannes on mielenterveystaustaisia, työkyvyttömyyseläkkeistä jo yli puolet.

– Työelämässä etsitään keinoja, joilla mielenterveyden haasteeseen voidaan vastata ja esimerkiksi tunnistaa ongelmia varhaisemmassa vaiheessa. Seuraavan askeleen ovat jo ottaneet Hailuodon kaltaiset työyhteisöt, joissa mielenterveys nähdään yhteisenä voimavarana, jota voidaan vahvistaa, Aalto-Matturi lisää.

MIELI Suomen Mielenterveys ry on jakanut valtakunnallista mielenterveyspalkintoa vuodesta 1994 lähtien. Palkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on omassa elämässään ja toiminnassaan edistänyt ihmisten henkistä hyvinvointia ja tukenut mielenterveyttä varsinaisen mielenterveystyön ulkopuolella.

Palkinto luovutettiin Hailuodon kunnalle maailman mielenterveyspäivänä 10. lokakuuta Siikamarkkinoiden yhteydessä Luotsihotellilla järjestetyssä tilaisuudessa.