NÄKÖISLEHTI: Lue tästä Rantalakeuden Kesä -julkaisu maksutta

Mainos: Lakeusrakkauden vahvistaja. Tutustu Rantalakeus Digiin 1 kk 1 €. Tilaa tästä.

Mie­len­ter­veys kes­kiöön  – ­Jen­ni muis­tut­taa, että mie­li­kin voi väsyä kun kuormaa tulee liikaa

-
Kuva: Tiina Wallin
Eduskunnasta

Ruumiilliset ongelmat, vaivat  ja vammat ovat meille monesti helppoja ymmärtää. Useammin unohtuu, että ihan samalla tavalla mieli voi väsyä, kun kuormaa tulee. Jos jokin painaa mieltä, se voi painaa todella paljon pahemminkin kuin mikään epämukava vaatekappale. Psyyke voi mennä rikki jatkuvasta kuormituksesta. Tästä puhumme edelleen liian vähän, emmekä vieläkään osaa auttaa avun tarvitsijaa oikea-aikaisesti.

Mielenterveys on pitkään ollut vaiettu aihe. Pitkä vaikenemisen aika näkyy siinä, miten vaikea aihe mielen terveys ja mielen sairaudet edelleen usein ovat, ja myös siinä, miten kohdennamme resursseja niiden hoitoon. Vaikka ymmärrämme koko ajan paremmin, miten suuri merkitys mielenterveydellä on, ei silti voi edelleenkään korostaa liikaa, miten tarvitsemme lisää tekoja mielenterveyden puolesta.  Apua on mahdollista olla paremmin saatavilla, jos niin päätetään. Sote-uudistuksen myötä palvelujen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Yksi avainhetki on vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa, kun ensimmäiset hyvinvointialueiden valtuustot valitaan ensimmäisissä aluevaaleissa. Valitut valtuutetut päättävät siitä, miten hyvinvointialue rakennetaan.

Yksi sote-uudistuksen tavoitteista on kaventaa terveyseroja ja tuoda parempia palveluita sinne, missä niistä nyt on suurin pula. Mielenterveyden osalta tämä tarkoittaa hoitoonpääsyyn helpottamista, etenkin siellä, missä se nyt on vaikeinta. Meillä on mielenterveysvelkaa kurottavana myös korona-ajan vuoksi, nytkin kun Pohjois-Pohjanmaan koronatilanne on pahentumassa, on vaadittavat resurssit pois jostain muusta. Esimerkiksi neuvoloista ja kouluterveydestä on siirretty henkilöstöä tartuntajäljitystä tekemään.

”Mielenterveysongelmien esiintyvyys on Pohjois-Pohjanmaalla ollut 2010-luvulla maan kärkikastia. Suunnanmuutos tässä olisi siis enemmän kuin paikallaan.”

Pohjois-Pohjanmaa on yksi maan kärkialueita, mitä tulee mielenterveyden ongelmiin. Mielenterveysongelmien esiintyvyys on Pohjois-Pohjanmaalla ollut 2010-luvulla maan kärkikastia. Suunnanmuutos tässä olisi siis paikallaan. Se kaipaa muutosta siihen, miten mielenterveyden palvelut on järjestetty ja tietenkin myös niiden ennaltaehkäisyyn.

Mielenterveyden ongelmat ovat yksi merkittävimmistä ja ehdottomasti nopeimmin kasvava kansanterveytemme ongelma. Nuorissa ikäluokissa mielenterveys on suurin työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Ei ole olemassa kovin montaa yhtä surullista asiaa kuin nuori, joka on jäänyt yksin ongelmineen, vailla hoitoa mielen mustuessa. Meidän pitäisi pystyä tarjoamaan kaikille toivo paremmasta tulevaisuudesta. Syyt siihen, miksi mielenterveyden ongelmat ovat kasvussa ovat moninaisia ja meille myös osittain hyvin tuntemattomia. Mikä yhteiskunnassamme on pielessä, joka tämän kehityksen aiheuttaa? Vastaukset tähän kysymykseen ovat kullanarvoisia.

Vähintä mitä voimme ja mitä meidän täytyy tehdä, on tarjota paljon nykyistä paremmin apua ja hoitoa heille, joilla ongelmia, uupumusta, murtuneita mieliä on. Tästä on mitä suurimmissa määrin kyse myös tulevissa hyvinvointialueissa. Ensimmäinen valtuusto on paljon vartijana kun hyvinvointialueita rakennetaan. Mielenterveyden on oltava keskiössä.

Jenni PitkoKirjoittaja on oululainen vihreiden kansanedustaja.