Limingan kunta on saanut 33 000 euroa Kevan työelämän kehittämisrahaa hankkeeseen, jonka nimi on Meidän stepit – ennakoivan työkyvyn havaitseminen, johtamisen ja tukemisen askelmerkit.
Limingan kunnan henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja Eliisa Tornberg sanoo, että lokakuussa käynnistyvässä hankkeessa halutaan vahvistaa kunnan työntekijöiden työkykyä ja työssä pysymistä sekä tietenkin hyvää työnantajakuvaa:
– Haluamme kehittää ja vahvistaa henkilöstöosaamistamme ja etsiä erilaisia ratkaisuja, joilla työntekijä voi työskennellä meillä myös osatyökykyisenä. Yleensä kunnissa löytyy aika vähän työtehtäviä siinä tilanteessa, kun henkilön menettää osan työkyvystään joko väliaikaisesti tai pidemmäksi aikaa. Nyt etsimme uusia mahdollisuuksia työskennellä myös osa-aikaisesti mielekkäissä työtehtävissä.
Tornberg huomauttaa, että työkyky voi alentua monesta eri syystä, ja niin voi käydä kenelle tahansa. Tässä hankkeessa halutaan luoda työkaluja, joilla keskusteluja eri vaihtoehdoista käydään jo ennen kuin työkyky on mennyt. Tornberg muistuttaa, ettei ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jääminenkään ole nykyään yhtä helppoa kuin aiemmin – eikä välttämättä muutenkaan ainoa mahdollinen ratkaisu.
– Eläkkeellä monet voivat jäädä tyhjän päälle, koska menettävät työyhteisönsä. Työnteon sosiaalista puolta ei välttämättä osaa tai muista arvostaa silloin, kun on vielä mukana työelämässä.
Meidän stepit -hanke kestää vuoden 2023 loppuun saakka ja on jatkumoa Limingan kunnan esimiehille suunnatulle ja jo päättyneelle Palvellen-hankkeelle.
Keva jakoi Pohjois-Pohjanmaalle tänä vuonna yhteensä 58 000 euroa. Toinen hankerahaa saanut kunta oli Taivalkoski.
Työelämän kehittämisrahaa saaneissa hankkeissa korostuivat tänä vuonna suurten organisaatiomuutosten tuomat tarpeet työkyvyn vahvistamiselle sekä digitalisaation entistä suurempi hyödyntäminen työkykyjohtamisessa.
– Tänä keväänä kuntakentällä on ollut paljon työhön liittyviä epävarmuustekijöitä. Hyvinvointialueiden valmistelutyö on kesken, ja tämä vaikuttaa myös kuntien toimintojen muotoutumiseen. Myös työehtosopimusneuvottelut ja työvoimapula ovat syöneet resursseja erilaiselta kehittämistyöltä, palvelupäällikkö Laura Rinne sanoo.
– Tällaiset tilanteet ovat otollisia henkilöstön työkyvyttömyysriskin kasvuun. Siksi työkykyjohtamisen kehittämistyötä ei saa unohtaa, Rinne muistuttaa.
Kehittämisrahaa saaneiden hankkeiden tavoitteena on mm. yhteisöllisyyden turvaaminen, osaamisen vahvistaminen ja osaamistarpeiden ennakointi organisaatioiden muutostilanteissa, henkilöstön ammatillisen ja hyvinvointiosaamisen kehittäminen sekä työntekijäkokemuksen vahvistaminen työkyvyn tukena. Johtamisen kehittämisessä näkyy entistä vahvempi painotus työkykyjohtamiseen.
Toinen merkittävä piirre tällä hakemuskierroksella oli digitaalisten alustojen ja IT-ratkaisujen keskeinen rooli kehittämistyössä. Hankkeissa on tavoitteena luoda mm. uusia mittareita työkyvyn seurantaan sekä rakentaa ratkaisuja työkykyä kuvaavan datan yhdistämiseksi samalle tietoalustalle muiden talouden tunnuslukujen kanssa.
– Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen työkykyjohtamiseen näkyy nyt ensimmäistä kertaa hakemuksissa. Olemme kohdentaneet kehittämisrahaa siihen, miten digitalisaatiosta otetaan suurin hyöty työkykyjohtamiseen ja työkyvyn tukemiseen. Pelkkien laitteiden tai järjestelmien hankkimiseen rahoitusta ei myönnetä. Keskeistä on kehittää ihmisten välistä toimintaa, joissa järjestelmät ovat apuna, Rinne toteaa.
– Työelämä on ollut isossa myllerryksessä viime vuodet. Toimintaympäristön muutokset ja pandemia-aika ovat lisänneet kuormitusta entisestään. On ilahduttavaa huomata, että julkisen alan organisaatiot pitävät tärkeänä panostaa uusien keinojen kehittämiseen henkilöstön työkyvyn vahvistamiseksi ja työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi. Työelämän kehittämisrahalla voimme tukea tätä kehitystyötä, varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén sanoo.
Koko Suomeen Keva jakoi 600 000 euroa yhteensä 22 kunta-alan ja kirkon hankkeelle. Rahoitusta saaneiden määrä nousi yhdellä viime vuodesta ja myös rahoituksen kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta. Kehittämisrahaa jaettiin nyt seitsemännen kerran. Sitä haki tänä vuonna aiempaa harvempi työnantaja.
26.8. klo 6:00 Lisätty Eliisa Tornbergin kommentit.