Nuorten masennuksen ehkäisyn ja hoidon tarve on lisääntynyt voimakkaasti vuosien ajan. Nyt on käynnistynyt Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama IMAGINE-hanke, jossa ovat mukana THL ja Itla sekä Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot, THL kertoo tiedotteessaan.
Yksi kyselytutkimuksen kohdekunnista on Liminka. Tietoja kerätään kyselytutkimuksella helmi–maaliskuun aikan Liminganlahden ja Tupoksen kouluissa.
Nuorten mahdollisia masennusoireita ja heidän hakemaansa ja saamaansa apua seurataan kyselyillä 6–12 kuukauden ajan. Tietoja täydennetään kyselyillä nuorten huoltajille, nuoria auttaneille työntekijöille esimerkiksi opiskeluhuollossa sekä rekisteritiedoilla. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Kyselyitä tehdään keväällä myös kuudessa muussa kunnassa Pohjois-Suomen, Itä-Suomen, Sisä-Suomen ja Länsi-Suomen alueella. Tutkimuksessa tavoitetaan jopa 9 000 yläkouluikäistä eri puolilta Suomea.
Ensimmäinen laaja arvio tarjotun hoidon vaikuttavuudesta
Tutkimusaineiston avulla voidaan ensimmäistä kertaa arvioida laajasti sitä, mitä tarjottu hoito pitää sisällään, onko siitä nuorelle hyötyä tai haittaa, ja mitä hoito tai hoitamattomuus maksaa. Tutkimuksen aikana seurataan ensimmäistä kertaa myös niitä nuoria, jotka eivät ole masentuneita. Näin pystytään arvioimaan masennusriskiä.
Suomessa on pyritty löytämään keinoja parantaa masennuksen hoitoa perustasolla.
– Puhutaan paljon siitä, etteivät nuoret saa riittävästi apua. Nyt saamme hyvän kuvan, mikä tilanne on todellisuudessa, esimerkiksi millainen viive on hoidon tarpeesta sen aloittamiseen”, kertoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.
Vuorovaikutusohjanta antaa mielenterveyden tukea koulun arjessa
Vuorovaikutusohjanta on uusi masennuksen ehkäisyn ja hoidon 3–6 kerran terapeuttinen menetelmä, jossa käsitellään ihmissuhteita ja elämäntapahtumia keskustelun ja harjoitusten avulla.
Limingan kunnan opiskeluhuollossa työskentelee noin kymmenen vuorovaikutusohjantaan koulutettua asiantuntijaa, ja menetelmä on ollut kouluilla käytössä muutaman vuoden.
– Vuorovaikutusohjannassa työskentely on tavoitteellista ja konkreettista. Nuoren kanssa voidaan esimerkiksi päättää, että harjoitellaan ihmissuhdetaitoja. Kun nuori saa tukea riittävän aikaisin, hän saa onnistumisen kokemuksia pienin askelin ja mieliala kohenee, kertoo menetelmään koulutettu kouluterveydenhoitaja Hanna Puranen Limingasta.
Suomessa koulutuksen on aloittanut tai suorittanut jo noin 2 000 nuorten arkiympäristöissä työskentelevää ammattilaista, esimerkiksi koulukuraattoreja, -psykologeja ja -terveydenhoitajia. Tutkimuksessa selvitetään, mikä vuorovaikutusohjannasta saatava hyöty nuorelle on verrattuna tavanomaiseen hoitoon.