Visio vuodelle 2025: Liminganlahden matkailuliikevaihto miljoona euroa, Ruutikankaan kahdeksan miljoonaa. Abrahamin kulttuuripuisto tuottaa eurojen sijaan elinvoimaa ja hyvinvointia. Liminganlahdella vierailisi 100 000 kävijää per vuosi. Hotelliyöpymisiä noin 3 300 vuodessa, minkä lisäksi Ruutikankaan kisajärjestelyt tuovat 60 000 yöpymistä vuosittain. Uusia alan työpaikkoja syntyy 10– 50.
Elinkeinopäällikkö Teemu Haapala pitää Limingan elämysmatkailun visiota realistisena, jos eri osa-alueet kunnanhallituksen maanantaina hyväksymässä matkailun masterplanissa toteutuvat.
Seuraavaksi asiaa käsittelee valtuusto, joka kaksi vuotta sitten hyväksyi matkailun yleissuunnitelman Ruutikankaan ja Abrahamin kulttuuripuiston osalta, mutta jätti Liminganlahden osuuden pöydälle. Sittemmin kansainvälisesti tunnetun lintukosteikon kehittämistä on mietitty laajalla kokoonpanolla.
Uusi suunnitelma on aiempaan visioon nähden hillitympi, mutta toteuttamiskelpoinen.
– Nyt suunnitelma painottuu luontoon ja sen tarkkailuun. Versio on hyvin maltillinen aikaisempaan verrattuna, enkä näe, miksei mukaan olevia asioita voisi toteuttaa.
Ensi vuonna rakennetaan uutta luontopolkua Natura-alueen reunalle noin 650 metriä. Polun päähän tulee nuotiopaikka. Lisäksi maankohoamispolku uusitaan ja nykyaikaistetaan digitaalisen tekniikan avulla.
Luontokeskuksen ravintolasalin eteen rakentuu Metsähallituksen toimesta monipuolisesti alueen kasvillisuutta esittelevä kukkala. Alustava suunnitelma toteutukselle on ensi kesä.
Luontokoulun käyttöön rakennetaan luontokeskuksen yhteyteen jo tänä vuonna noin 50 neliön kokoinen tila, joka toimii myös erillisinä kokoustilana.
Keskuksen yhteyteen kasataan kesäisin luksusteltta, joka oli käytössä jo tänä vuonna.
Luontokeskuksen piharakennukseen halutaan digitaalinen kosteikkoelämys, jossa kuvan ja äänen lisäksi olisi liikettä, tuoksua ja roiskeita. Pienen elokuvateatterin rakentaminen vaatii piharakennuksen remontoimisen lämpimäksi tilaksi.
Nykyinen lintutorni pitäisi korjata tai uusia kokonaan. Mikäli uuteen torniin päädytään, halutaan siitä suunnitella arkkitehtuurisesti näyttävä kokonaisuus. Hanke on aikataulutettu alustavasti vuodelle 2024.
Metsähallitus rakentaisi suojelualueella sijaitsevalle pienelle kaivetulle vesialueelle vesiensuojelua palvelevan mallikosteikon ja sen rantaan 40 henkilölle sopivan lintupiilon. Suunnitelmassa on myös pienempi kelluva lintupiilo ja siirrettävä piilosuoja.
Katselutorni olisi uusi kokonaisuus. Se on jäänyt elämään aiemmasta visiosta, jossa Liminganlahdelle haluttiin rakentaa Suomen suurin lintutorni, joka papereissa oli työnimenä The Tötterö.
– Lintutorni ei voi niin korkea olla, mutta katselutorni palvelisi koko maankohoamismaiseman tarkkailua. Paikka mietitään tarkemmin, kun hanke on ajankohtainen. Valtuustoseminaarissa moni valtuutettu totesi, että Liminganlahdella pitää olla jokin vau-elementti. Siksi katselutorni voisi olla korkeudeltaan esimerkiksi 30 metriä, Haapala pohtii.
Lintuharrastajien mukaan tornin ylemmissä kerroksissa näkyvä liike voi häiritä lintuja.
– Jos torni rakennetaan tarpeeksi kauas lintujen pesintäalueesta, ei liikkeen pitäisi vaikuttaa. Torni voitaisiin myös Hirvaslahden puolelta verhoilla, jolloin liikettä ei näkyisi.
Katselutorni voisi rakentua jo vuonna 2023.
Matkailun masterplaniin on kirjattu myös jatkosuunnitteluun sopivia aihioita, joita Liminganlahden kehittämiseksi voitaisiin jatkossa toteuttaa. Niitä ovat muun muassa leirintäalue, lintutarha, seikkailupuisto, eläinpuisto, sääksen tekopesä ja lintujen livepiilokamerat.
Elinkeinopäällikkö Teemu Haapalan mukaan niiden toteutumiseen vaikuttavat maanomistussuhteiden muutokset, yrittäjätilanne ja ulkopuoliset investoinnit.
– Näitä jo edellisessä visiossa olleita kehityskohteita on jätetty uuteen suunnitelmaan. Ne voisivat tulevaisuudessa sopia luontokeskuksen ympäristöön.
Myös Abrahamin kulttuuripuiston osalta suunnitelmaa on päivitetty. Nyt kulttuuripuisto ja museoalue on erotettu toisistaan. Museoaluetta on tarkoitus kehittää ja saada alueelle pysyvä, laajempi Vilho Lampi -näyttely.
Limingan matkailua jatkossa tukevia kehittämiskokonaisuuksia ovat myös meijerin alueen kehittäminen ja mahdollinen keskustan lähijunaliikennepysäkki, kuntakeskuksen elinvoiman kehittämissuunnitelma sekä Rantakylän kehittämissuunnitelma. Jälkimmäinen on jo hyvää vauhtia etenemässä.
Haapala muistuttaa, ettei masterplanissa mainittu hankkeiden toteutusaikataulu ole sitova, vaan esimerkinomainen.
– Kun rahoituskanavia ja hankkeita on mahdollisuus hyödyntää, voimme nostaa suunnitelmasta eri osa-alueita toteutukseen. Hyvä esimerkki on luontokoulun käyttöön tarkoitettu tila. Siihen saamme rahoituksen Leader-hankkeena. Vain lopullinen ely-keskuksen päätös puuttuu, Teemu Haapala kertoo.