Kiitos Rantalakeuden 4. helmikuuta 2026 julkaisemasta etusivun jutusta ja aiheen käsittelystä sivulla 12. Otsikko ”Kassillinen liikuntaa lainaan” oli hyvä uutinen.
Pari vuotta sitten Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumissa Kempeleen Linnakangastalossa kuultiin koko Suomea koskevat lasten ja nuorten vähäistä liikuntaa koskevat tilastot. Niistä tiedotettiin silloin ympäri Suomea eri foorumeissa. Mutta tällaista ruohonjuuritason parannusta koskevaa tietoa on näkynyt mediassa vähemmän.
Limingan esimerkki on hyvä oivallus siitä, mitä nyt kannattaa tehdä: tukea kotien toimintaa antamalla päiväkotien ja koulujen asiantuntijatietojen kulkea myös kotisohville. Uskon, että vanhemmat innostuvat ja hyötyvät niistä.
Rantalakeuden jutussa oli perusteellisesti käsitelty aihetta liikunnan merkityksen ja vanhemman ja lapsen kokonaishyvinvoinnin kannalta, kuinka yhteinen aika voidaan käyttää henkiseksi ja fyysiseksi voimavaraksi.
Neuvolat antavat ohjeita vauvan motoriseen kehitykseen. Tapa ja tyyli vaihtelee varmaan paikkakunnittain: keskustellaan, näytetään liikkeitä ja jaetaan THL:n lehtisiä. Perusohjeita ovat vauvan käsittely ja kantaminen, miten vauvaa pidetään vatsallaan, harjoitellaan ryömimistä ja konttaamista, tarttumista, tasapainoa ynnä muuta.
Luulen, että vain harvat etsivät netistä vauvoille jumppaohjeita itse. Voisivatko neuvolat suositella luotettavia verkkosivuja ja fysioterapeuttien tekemiä ohjeita äideille ja iseille? Voisivatko neuvolat jakaa kirjoja vauvajumppaa varten? Niitäkin lienee olemassa.
Vauvat ja taaperot ymmärtävät kehon kieltä paremmin kuin sanoja. Tiedon jakamisella tarjotaan mahdollisuutta parempaan lapsen ja vanhemman varhaiseen vuorovaikutukseen ja perusturvallisuuden luomiseen. Se on tasapainoiseksi kasvamisen lähtökohta.
Esimerkiksi Jaakko Finnen kirja Liikkuva lapsi terveempi aikuinen tarjoaa monipuolisesti malleja kotoiseen olohuoneessa tapahtuvaan akrobatiaan 4–12-vuotiaille. Kehollisen harjoituksen avulla opitaan myös tunteiden säätelyä.