Kolumni

Ville Vä­hä­mä­ki kertoo vitsin, joka hänen mie­les­tään kuvaa hyvin ny­kyis­tä liik­ku­mi­sen ve­rot­ta­mis­ta: "Pää­tös­ten tulee olla sel­lai­sia, että ne koh­te­le­vat eri puo­lil­la Suomea asuvia sa­man­ver­tai­ses­ti"

-
Kuva: Mauri Ratilainen

Vanhan vitsin mukaan jos jokin liikkuu, sitä pitää verottaa. Jos se liikkuu yhä, niin sitä pitää säädellä. Jos se pysähtyy, niin sille pitää maksaa tukiaisia.

Energiaveroja valtio kerää hiukan yli 4,1 miljardia euroa. Karkeasti noin kolmannes tulee dieselin verosta, neljäsosa bensaverosta ja loput sähköverosta sekä muista energiaveroista. Bensiinin hinnasta veroa on noin 76 senttiä ja dieselin hinnasta vajaa 60 senttiä. Tämä dieselin alempi verokanta katsotaan eräänlaiseksi verotueksi, joka kuitataan puolestaan dieselin käyttövoimaverolla.

Autoilusta kerätään ajoneuvoveroa yli miljardi ja mukaan täytyy laskea arvonlisäverokertymä. Kaiken kaikkiaan tieliikenteestä kerätään veroja noin 8 miljardia euroa vuosittain. Valitettavan pieni osa niistä palautuu takaisin tiestön kunnossapitoon.

Tähän avuksi on ehdotettu prosenttimallia, jossa tietty osuus BKT:sta sitouduttaisiin laittamaan takaisin väyläverkon rakentamiseen ja ylläpitoon. Liikenteen suhteellinen verorasitus on kuitenkin kuluvalla hallituskaudella kasvanut ja uhkaa edelleen kasvaa. Tulevista veronkorotuksista täytyisi pidättäytyä.

Kun toisella kädellä valtio kerää polttoaineveroja, niin sähköautojen hankkimiseen annetaan puolestaan tukea peräti 2000 euroa. Jopa sähköpyöriin saa tukea romutuspalkkiotodistuksella 1000 euroa.

Tämä täydentää hyvin vitsin loppuosan, eli koska sähköautoja ei muuten hankita tarpeeksi, niin niiden hankkimiseksi tarjotaan avokätisiä tukia. Hankinnan yhteydessä maksettava autovero on alin mahdollinen.

On sanomattakin selvää, että pitkien etäisyyksien ja kovien pakkasten Pohjois-Suomeen ei täyssähköautot sovi samalla tavalla kuin kasvukeskuksiin.

Turpeen verotus on oma lukunsa. Valitettavasti nyt näyttää siltä, että turpeen veronkorotuksilla ollaan käytännössä ajamassa alas yksi ala. Isku tulee olemaan todella raju, jos turpeen veronkorotuksia ei saada kohtuullistettua ajoissa.

"Pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa tulee liikkumisen olla edullista ja näin mahdollistetaan työssäkäynti ja harrastuksiin meno hiukan pidemmällekin."

Maatalouden kuivikkeena ja kasvualustana käytetty turve tulee vaikuttamaan koko elintarvikeketjuumme ja myös omavaraisuuteen.

Lisäksi menetämme huoltovarmuutta koska oma energianlähteemme ajetaan alas. Tärkeän seospolttoaineen puuttuminen heikentää polttokattiloiden hyötysuhdetta. Menetämme tuhansia työpaikkoja ja verotuloja.

Sähkövero ja sähkön siirtohintojen kasvu on puhuttanut paljon. Kohonneet siirtohinnat kiukuttavat esimerkiksi niitä, jotka maksavat enemmän sähkön siirrosta kuin itse sähköstä. Sähköyhtiöillä on velvoite sähkökatkojen keston rajoittamisesta. Käytännössä tämä on johtanut kalliiseen maakaapelointiin.

Tehdyille investoinneille on laskettu niin sanottu kohtuullinen tuotto, joka on ollut 6-7 prosentin paikkeilla. Verkkoyhtiöt ovat saaneet lainarahaa huomattavasti edullisemmin. Tämä on siis johtanut tilanteeseen jossa verkkoyhtiölle kalliit investoinnit ovat muodostuneet hyväksi liiketoiminnaksi. Eduskunta käsittelee sähkön siirtohintojen kohtuullistamista, mutta tehtyjä virheitä on hankala korjata.

Kaiken kaikkiaan energian ja polttoaineiden verotukseen tulisi saada kohtuullisuutta. Päätösten tulee olla sellaisia, että ne kohtelevat eri puolilla Suomea asuvia samanvertaisesti. Pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa tulee liikkumisen olla edullista ja näin mahdollistetaan työssäkäynti ja harrastuksiin meno hiukan pidemmällekin.

Ville Vähämäki

Kansanedustaja (ps.)