Mielestäni yksi syy miksi Suomi on teknologisesti yksi maailman edelläkävijöistä, johtunee siitä, että yli sadan vuoden ajan meillä on jokaisella ollut mahdollisuus ja velvollisuus osallistua maksuttomaan perusopetukseen.
Suomi on ollut pitkään Pisa-testien eliittiä, mutta trendi ei olekaan viimevuosina ollut noususuuntainen.
Menestyksen kulta-aikana Suomen peruskouluissa oppilailla on ollut työrauhaa ja riittävästi aikaa opiskella asioita toistamisen kautta ja opetus on keskittynyt asiasisältöön.
Opettaja on ollut kunnioitettu auktoriteetti ei kaikkien kaveri, jonka pitää miellyttää kaikkia.
Mielestäni yksi merkittävimmistä juurisyistä Pisa-tulosten laskuun on syksyllä 2016 käyttöönotettu uusi opetussuunnitelma.
Opetussuunnitelmassa vastuuta on siirretty opettajilta lapsille. On ilmeisesti ajateltu, että kaikki lapset kykenevät itseohjautuvuuteen.
Itseohjautuvuus on itseasiassa sana, jota olen joutunut miettimään ihan aikuistenkin kesken työpaikalla; miten saada tiimi ja työntekijä itseohjautuvaksi.
Mielessäni herättää kummastusta, miten pieni juuri peruskoulun aloittanut lapsi kykenee itseohjautuvuuteen, jos kaikki aikuisetkaan eivät tähän pysty.
Kun opetussuunnitelmaa uusittiin, oli tätä uudistusta suunnittelemassa konsultit, eivätkä suinkaan meidän korkeasti koulutettu opettajakunta. Kuulemani mukaan opettajia ei kuultu tai heidän mielipiteensä sivuutettiin.
Nyt meillä on luokanopettajia, joiden vastuulla on yli 30 oppilaan luokkia. Voin kuvitella, että tällaisessa ympäristössä oppilaiden keskittyminen ei ole parasta ja opettajien jaksaminen kyseenalaista.
Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetusta ja hyvän kasvuympäristön. Suomella on yhteiskunnallinen velvollisuus tarjota opettajille ympäristö, jossa heillä on edellytykset tehdä työnsä hyvin. Opettajien ei tulisi myöskään kamppailla jaksamisen äärirajoilla. Yhä useampi opettaja kokee, että työssäjaksaminen on huonontunut.
Mielestäni selkeitä parannuksia tilanteeseen saadaan ennen kaikkea kuuntelemalla opettajia, he ovat opetusalan ammattilaisia.
Opettajat ovat huolissaan liian suurista luokkakoista. Luokkakoot tulisi maksimissaan olla 20 oppilaan luokkia. Näin opettaja pystyisi aidosti kohtaamaan jokaisen oppilaansa henkilökohtaisella tasolla.
Lisäksi lisäisin opetukseen lisää resursseja ja lisää rahoitusta. Lapset, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai pienryhmää oppimisen tueksi täytyy pystyä huomioimaan opetuksessa.
Opettajien hyvinvointiin ja jaksamisen täytyy pystyä vaikuttamaan positiivisella tavalla enenevissä määrin. Opettajat kasvattavat yhdessä ja yhteistyössä meidän vanhempien kanssamme tämän maan tulevia ihmeidentekijöitä.