Kempeleen kunnan kehitys on ollut hienoa ja kunnassa vallitsee kaikin puolin hyvä meininki. Kaikki on vähintäänkin hyvin siihen saakka, kunnes talousjohtaja saapuu huoneeseen tunnelman pilaamaan, sillä kunnan talous ei ole tasapainossa.
Vuosi 2019 oli selvästi alijäämäinen ja vuoden 2020 pelasti poikkeuksellisen avokätiset koronakorvaukset valtiolta. Ilman näitä myös vuosi 2020 olisi ollut selvästi alijäämäinen.
Valitettavasti sama talouden alavire on jatkumassa myös kuluvana ja tulevana vuonna. Tosin talouden ennustamiseen liittyy tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Kempeleen talous on vielä hyvissä kantimissa, mutta suunta on kuitenkin huolestuttava.
Talouden tasapainottaminen vaatii järeitä toimia. Talouden alijäämä on niin suuri, että pelkästään säästötoimet tai veronkorotukset eivät yksinään pelasta kunnan taloutta. Tarvitaan molempia, mikäli taloudessa ei tapahdu jonkin sortin ihmettä.
Viime ja kuluvan vuoden aikana kunnassa on käyty läpi talouden tasapainotustoimia, joiden myötä ns. säästökohteita on löytynyt. Nämä kattavat kuitenkin vain murto-osan alijäämästä ja tarvitaan läjäpäin uusia lisäesityksiä.
Suuremmat säästötoimet johtaisivat väistämättä kunnan palvelutason laskuun, mutta Kempeleessä on totuttu hyviin palveluihin ja korkea palvelutaso on yksi Kempeleen vetovoimatekijöistä.
Kempeleen kunnallisveroprosentti 20,5 prosenttia on yksi Pohjois-Pohjanmaan alhaisimmista. Vain Pyhännällä (19,75 prosenttia) ja Kuusamossa (20,0 prosenttia) on tällä hetkellä alhaisemmat veroprosentit.
Myös vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti (0,43 prosenttia) on todella alhainen, sillä Pohjois-Pohjanmaalla vain Pudasjärvellä on tätä alhaisempi vakituisten asuntojen veroprosentti (0,41 prosenttia). Kempeleen alhaiset veroprosentit ovat totta kai vetovoimatekijöitä, mutta nähtäväksi jää, miten kauan näin alhaisilla veroprosenteilla voidaan rahoittaa kunnan laadukkaat palvelut.
Ensi vuoden talousarvion laadinta on käynnissä. Kunnan kasvun myötä talousarvion yhteydessä yksiköt esittävät useita resurssilisäyksiä. Näistä vain osa voidaan hyväksyä. Kun suitset pidetään tiukalla, tämä varmistaa, että kunnan toiminta pysyy tehokkaana.
Siitä huolimatta verotulojen kasvu ei kata uusia syntyneitä kuluja. Talouden täytyisi olla tasapainossa, jotta myös tulevaisuudessa kunnan voimakas kasvu saadaan rahoitettua.
Kunnan talouteen vaikuttaa merkittävästi valtion toimet ja päätökset. Hämmentävää on ollut huomata, että valtion lupaukset sataprosenttisista kulujen korvauksista kunnille uudistuksien ja koronan hoidossa on käytännössä muuttumassa vain puoleen tästä. Tämä lisää epävarmuutta ja vaikeuttaa tulevan suunnittelua. Toisaalta tämä on ymmärrettävää, sillä myös valtion talous on voimakkaasti alijäämäinen ja valtiota on todennäköisesti turha odottaa kuntien pelastajaksi.
Uusi valtuusto on aloittanut toimintansa ja edessä on kuntahistorian suurin muutos, kun sotepalvelut siirtyvät hyvinvointialueille. Uudistus on pakollinen ja hyvä asia koko Suomelle. Uudistus on lisäksi suuri haaste, mutta myös mahdollisuus uudistaa toimintaa ja miettiä asioita uudelta kantilta.
Toivottavasti näiden myötä myös talouteen saataisiin uutta suuntaa. Talouden tasapainottaminen vaatii yhteistä tahtotilaa, mikä puolestaan edellyttää luopumista yksittäisistä intresseistä koko Kempeleen eduksi. Kuitenkin taloudesta huolimatta, kunnassa asiat ovat vähintäänkin hyvin.