Syömishäiriöt usein katsotaan kehon sairautena ja mielen tapahtumat saatetaan jättää ulkopuolelle. Hälytysmerkkejä voivat olla esimerkiksi syömisen jatkuva miettiminen, arjen valintojen muuttaminen syömisen vuoksi, painon muutokset suuntaan tai toiseen sekä kireät säännöt ja dieetit. Syömishäiriöt ovat melko tavallisia sairauksia. Noin 5–7 prosenttia suomalaisista naisista sairastuu johonkin syömishäiriöön. Noin kymmenesosa sairastuneista on miehiä, loput ovat naisia ja tyttöjä.
Vaikka erilaisia syömishäiriöitä on neljä (anoreksia, ortoreksia, bulimia ja ahmimishäiriö), ne jaotellaan tavallisesti anoreksiaan eli laihuushäiriöön ja ahmimishäiriöön. Tyypillisin kaikista on kuitenkin epätyypillinen ortoreksia. Siihen kuuluvat oireet ovat pakonomainen tarve harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti, jotka usein johtavat syömishäiriöön.
Haastattelimme terveystiedon opettaja Mari Simosta, jolla on myös terveydenhuoltoalan koulutus. Hänellä on paljon kokemusta syömishäiriöistä töiden puolesta sekä terveydenhuollon ammattilaisena että opettajana.
– Syömishäiriöissä on tosi vahva psyykkinen puoli, jonka myötä myös itsearvostus on laskenut tai heikko jo valmiiksi, Simonen kommentoi.
Hän kertoo myös, että syömishäiriöiden mukana tulee yleensä asian kieltäminen tai “en ole tarpeeksi sairas” -ajattelutapa, joka yleensä johtaa syömishäiriön peittelyyn ja välttämään sellaisia sosiaalisia tilanteita, joihin liittyy syöminen.
Simonen kertoo myös, että syömishäiriöllä on fyysisiä vaikutuksia, mutta siihen sairastuminen ei ole kenenkään oma vika, eikä sitä tarkoituksella itselle ole aiheutettu. Läheisten monipuolinen tuki ja ymmärrys on sairastavalle tärkeää parantumisen kannalta.
Juttu on osa Uutisten viikkoa. Viikon aikana Tupoksen koulun yhdeksäsluokkalaiset tuottavat sisältöä Rantalakeuden kanaviin.
