Kempeleen seurakunnan diakoni Tarja Ervasti sekä diakonissa Soile Jarva ohjaavat sururyhmiä.

Kuva: Tiina Jokinen

Kun läheinen kuolee, on tärkeää, että jokaisella olisi joku turvallinen ja luotettava keskustelukumppani, jolle voi jakaa ajatuksiaan ja näyttää tunteitaan. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Tällöin on voi kääntyä jonkun ulkopuolisen puoleen.

Seurakunnat tarjoavat henkilökohtaista keskusteluapua sekä ohjaavat sururyhmiä, jossa osallistujat voivat puhua surustaan ja siihen liittyvistä tunteista.