Kolumni

"Suo­jai­nen hiek­ka­ran­ta hou­kut­te­lee ke­säi­sin viet­tä­mään aikaa ran­nal­le, johon on ra­ken­tu­nut ra­vin­to­la- ja sau­na­pal­ve­lu­ja" – Kem­pe­leen elin­kei­no­joh­ta­ja Miia Mar­ja­nen maalaa kuvaa tu­le­vai­suu­den Ze­nii­tis­tä

-
Kuva: Pekka Peura
Kuntakuulumisia

Zeniitin asemakaava alkaa olla valmis.

Asemakaava-alue on valtava, mahdollisesti suurin yksittäinen kunnan koskaan kaavoittama maa-alue. Kaavan laajuus on 126 hehtaaria, mikä vastaa suunnilleen Oulun keskustan ruutukaava-aluetta.

Näin iso alue kätkee sisäänsä paljon erilaisia asioita – kurkataanpa mitä muun muassa!

Zeniitin alueelle sijoittuu yksi tärkeä muinaismuistokohde. Pohjoisen sisääntuloväylän varrella on hautaröykkiö, joka on ajoitettu löytöjen ja rannansiirtymisen perusteella ajanlaskun alkuun. Paikalta on löytynyt avonainen pronssisormus, hylkeen kallo, palanutta luuta, piitä ja kvartsia.

Zeniitissä asustelee paljon erilaisia lintulajeja. Luonnossa liikkuja voi löytää myös suojelua kaipaavia lajeja kuten pyy, hömötiainen ja töyhtötiainen.

Erityistä luontoa löytyy myös soiden muodossa; uhanalaisia Zeniitistä löytyviä luontotyyppejä ovat metsäkortekorvet ja lyhytkorsinevat. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi Zeniitin kaavassa on viheralueita, joissa luonto säilyy ja toisaalta alueen käyttäjät voivat nauttia luonnosta häiritsemättä kohtuuttomasti sen toimintaa.

Zeniitistä puhuttaessa nousee mieleen kallio. Zeniitin kallion kivilaji on graniitti, kuten yleisestikin Suomessa. Graniitti onkin Suomen kansalliskivi. Kallion päällä oleva maaperä on Zeniitissä hiekkamoreenia ja soisilla alueilla sara- tai rahkaturvetta. Alueella kasvaa pääasiassa havupuita, ja pääosa metsistä on ojitettuja soita.

Uusi kaava-alue soveltuu pääpiirteissään hyvin rakennusmaaksi.

Varsinainen louhosmonttu on kooltaan noin 11 hehtaaria, eli noin 12 kertaa Ouluntullin montun kokoinen. Louhoksen kokonaissyvyys on 18 metriä, ja lisäksi pohjaan on kaivettu sukellusmonttu.

Pohjaveden ennakoidaan nousevan neljässä vuodessa siten, että Aurinkojärven keskisyvyydeksi muodostuu yhdeksän metriä ja järven reunoille jää kallioseinämää näkyviin samat yhdeksän metriä.

Uusia alueita kaavoitettaessa yleinen nyrkkisääntö on, että maasta noin puolet menee katu- ja viheralueisiin ja puolet erilaisiksi tonteiksi rakentamiseen. Tämä pitää paikkansa myös Zeniitin osalta; kun kokonaisalasta jätetään huomiotta järven ja meluvallin osuudet, muodostavat katu- ja viheralueet noin 52 prosenttia Zeniitin alasta.

Tonttimaasta 32 prosenttia on varattu asumiseen, 17 prosenttia loma-asumiseen ja leirintäalueeseen, 17 prosenttia yrityksille, 15 prosenttia urheilurakentamiseen ja viisi prosenttia yleisille rakennuksille. Lisäksi tapahtuma-aukiolle ja muille vapaa-ajantoiminnoille on varattu maata suunnilleen saman verran kuin urheilurakentamiselle.

Zeniitin nimistö on leppoisaa luettavaa: Lomailijantie, Joutilaantie, Uimalenkki sekä Seikkailijanreitti.

Erityisen onnistunut nimivalinta on Pelaajapolulla; katua kulkevat tuhannet lapset ja nuoret, joille seurat rakentavat pelaajapolkuja kohti tulevaisuutta.

”Varsinainen louhosmonttu on kooltaan noin 11 hehtaaria, eli noin 12 kertaa Ouluntullin montun kokoinen. Louhoksen kokonaissyvyys on 18 metriä, ja lisäksi pohjaan on kaivettu sukellusmonttu.”

Mitä Zeniitti sitten tulee olemaan? Siitä rakentuu seuraavien kymmenien vuosien aikana vetovoimainen matkailukeskus, jonka sydämenä on kirkasvetinen kalliojärvi. Urheilun harrastajat ja huippu-urheilijat hyödyntävät alueen hallipalveluja ja monipuolisia reitistöjä ympäri vuoden.

Suojainen hiekkaranta houkuttelee kesäisin viettämään aikaa rannalle, johon on rakentunut ravintola- ja saunapalveluja. Kiireettömämmät yöpyvät alueen hotelleissa, motelleissa, mökeissä tai leirintäalueella.

Kansainvälisen tason tapahtumat ovat vuoden kohokohtia, ja alueen yritykset täydentävät matkailijan kokemuksen erilaisia palveluilla ja kaupallisella tarjonnalla.

Vaikka lopputulosta ei millään jaksaisi odottaa, muistuttelen itselleni että myös matkasta kannattaa nauttia!

Miia Marjanen

Kirjoittaja on Kempeleen elinkeinojohtaja.