Tämä talvi on ollut hieno revontulien ihailijoille – joskaan ei mitenkään kovin poikkeuksellinen.
– Pikemminkin on niin, että aiemmat vuodet ovat olleet hieman heikompia jatkuvan pilvisyyden vuoksi, kertoo avaruusfyysikko Esa Turunen.
– Tänä talvena on ollut useita pitkiä ja kylmiä jaksoja, jolloin taivas on pilvetön. Revontulet ovat korkealla pilvien yläpuolella, tavallisesti vähintään sadan kilometrin korkeudessa, kun taas pilvet ovat tavallisesti 300 metristä kolmen kilometrin korkeudessa.
Turunen on tutkinut ja kuvannut revontulia työskennellessään Oulun yliopiston tutkijana ja Sodankylän geofysiikan observatorion johtajana.
Keskiviikkona 25. helmikuuta hän tulee kertomaan tästä talvisen taivaan henkeäsalpaavasta valoilmiöstä Kempeleeseen. Kirjastossa pidettävä luento kuuluu Kempeleen kunnan järjestämäänTalven taikaa -tapahtumakimaraan.
Ihmissilmä näkee revontulten väreistä hapen muodostaman vihreän ja punaisen sekä typen punaisen, violetin ja sinisen. Joskus voi näkyä heikosti vedyn punainen hehku. Suomessa nähdään yleisimmin vihreää, sen jälkeen violettia ja aika usein punaistakin. Sinisen näkeminen on jo harvinaisempaa.
– Mutta jos revontulia katsellaan vaikkapa Hollannissa tai Sveitsissä, ne ovat useimmiten punaisia. Eri värien näkymiseen vaikuttavat avaruudesta ilmakehään eri nopeudella syöksyvien elektronien määrä sekä se, kuinka Maan magneettikenttä vaikuttaa elektroneihin tarkastelupaikasta riippuen, Turunen kertoo.
Myös yläilmakehässä paistava Aurinko vaikuttaa voimakkaan revontulimyrskyn aikana siihen, miten näemme eri värejä.
Turusen mukaan aika yleinen harhaluulo on, että Pohjois-Suomessa näkee paremmin revontulia Auringon aktiivisuusjakson ollessa maksimissaan.
– Harhaluulon syynä on, että historiallisessa tarkasteluissa ei ole ollut mukana pohjoisessa säännöllisesti tehtyjä havaintoja. Jos sen sijaan tarkastellaan Helsinkiä, silloin revontulien näkymisen edellytyksenä ovat voimakkaat aurinkomyrskyt. Niitä taas sattuu enemmän Auringon aktiivisuusmaksimien aikana ja muutama vuosi sen jälkeen.
Esimerkiksi Sodankylässä revontulimyrskyt johtuvat tavallisimmin nopeasta aurinkotuulesta – ilman suuria aurinkomyrskyjä.
– Ja nopeaa aurinkotuulta esiintyy yllättäen enemmän silloin, kun Auringon aktiivisuus on vähäinen.
Useimmat ovat kuulleet tai lukeneet Auringon 11 vuoden aktiivisuusjaksosta, joita voidaan mitata auringonpilkkujen määrällä. Todellisuudessa jakson pituus vaihtelee 7–16 vuoden välillä.
Esa Turusen vinkit revontulibongareille
Valvo vähintään yli magneettisen keskiyön eli mene nukkumaan aikaisintaan kello 23.30. Vielä parempi olisi valvoa revontulia kello 21–01. Revontulet ovat hyvin tavallisia aamulla kello 5 avaruussäähäiriöiden yhteydessä.
Suurten aurinkomyrskyjen aiheuttamat avaruussäähäiriöt voivat esiintyä milloin vain, kunhan ensimmäiset tähdet ovat silmille näkyvissä. Revontulia voi nähdä joskus jopa iltapäivällä.
Hakeudu pimeään paikkaan, vähintään kilometrinpäähän keinovaloista, ja anna silmän sopeutua pimeään vähintään 20 minuuttia.
Kännykät ottavat 1–3 sekunnin aikavalotuksella ja yönäkymässä hienoja revontulikuvia, parhaat jopa videoita. Muuten kännykän näyttö kannattaa himmentää ulkona minimiiin.
– Napapiirin pohjoispuolella revontulten katselijan kannattaa siis satsata kirkkaisiin öihin elokuun puolesta välistä huhtikuun puoliväliin ja unohtaa koko Auringon aktiivisuusjakso, Turunen vinkkaa.
Turunen lupaa kertoa luennolla kuulijoilleen revontulimyrskyistä ja tämän avaruussäähäiriön monista syistä. Revontuli-ilmiön synnystä ja käyttäytymisestä kerrotaan 4K-video-originaaleista muokatussa esityksessä. Esityksen aikana voi myös kuunnella aitoja radiosingaaleja avaruudesta.
Entä mitä revontulien metsästäjän tulee tietää, jos hän haluaa nähdä ilmiöstä kaikista kauneimman eli revontulikruunun? Senkin Turunen lupaa paljastaa. Luennolla käydään läpi lähipäivien sää- ja avaruussääolosuhteita, jotka ennustavat mahdollisuutta nähdä revontulia lähipäivien aikana.
Kello 18 alkavaan tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Talven taikaa -tapahtuma jatkuu Vihiluodossa ja Kempeleenlahden jäällä perjantaina 27. helmikuuta. Luvassa on erilaisia talvielämyksiä kuten luistelua, kuutamohiihtoa, lumikenkäilyä, potkukelkkailua, talvipyöräilyä, pulkkamäenlaskua, rekiajelua ja makkaranpaistoa.
Toiveissa on, että iltakuudelta alkavan tapahtuman aikana nähdään revontulia.
Talven taikaa on osa Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumia.