Lasten ja nuorten fyysinen kunto on huolestuttavassa laskussa. Vuonna 2020 toteutetun LIITU-tutkimuksen mukaan vain 14 prosenttia nuorista liikkuu riittävästi. Suositus 7–17-vuotiaiden liikkumiselle on UKK-instituutin mukaan vähintään tunti päivässä.
Osasyynä liikunnan vähenemiseen on videopelien ja puhelimen käytön yleistyminen nuorten keskuudessa. Tilastokeskuksen mukaan pelaaminen on nelinkertaistunut 25 vuodessa. Tupoksen koulun liikunnanopettajan Sallamari Kyllösen mukaan pojilla liikunnan vähenemiseen vaikuttaa enemmän pelaaminen ja tytöillä puhelimen käyttö.
Liikunnanopettaja Jyri Kyllönen uskoo, että seuraavan viiden vuoden aikana on tulossa pakollinen herääminen. Hän kertoo kuulevansa liian usein, ettei lasten ruutuaikaa ole rajoitettu ollenkaan.
– Huoltajien on hoksattava, että tämä ei ole lapsille hyväksi, Jyri Kyllönen painottaa.
Yläkoulussa liikuntaa oppilailla on vähintään kaksi 45 minuutin pituista oppituntia viikossa. Lisäksi liikuntaa voi valita valinnaisaineeksi. Liikuntatunneilla nuorten kunnon heikkeneminen on otettu huomioon lisäämällä taukoja ja lyhentämällä pallopelien erien pituuksia.
– Kolmen kilometrin juoksusta on luovuttu kokonaan, Sallamari Kyllönen toteaa.
Vaikka liikuntatunteja on koetettu keventää, silti osa oppilaista ei jaksa yrittää tunneilla, Sallamari Kyllönen sanoo. Esimerkiksi pallopeleissä osa oppilaista vain seuraa sivusta, hän jatkaa.
– Eniten kunnon laskun huomaa motivaation puutteena tai ahdistuksena oppiainetta kohtaan, Jyri Kyllönen toteaa.
Sallamari Kyllösen mukaan liikuntatunneilla on enemmän heikompikuntoisia, vaikka pääosin tällä hetkellä jaksetaankin ihan hyvin. Hänen mukaansa ero oppilaiden välillä on suuri. Osalla on todella hyvä kunto, mutta valitettavasti osa säikähtää hengästymistä, kun siihen ei ole totuttu.
– Ääripäät oppilaiden kunnon välillä kasvavat, kertoo saman havainnon tehnyt Jyri Kyllönen.
Liikuntasuunnitelmien teko perustuu opetussuunnitelmaan. Ainoa pakollinen opetettava laji on uinti. Jyri Kyllönen kertoo, että tilojen puute vaikuttaa suunnitelmien tekoon.
– Liikuntasuunnitelma pyritään pitämään monipuolisena ja innostamaan mahdollisimman isoa joukkoa liikkumaan, Jyri Kyllönen kertoo.
Tulevaisuudessa on näkyvissä kunnon heikentyminen, Jyri Kyllönen arvioi. Hän näkee sen taloudellisina ongelmina, terveydenhuollon kuormittumisena ja kansanterveyden heikkenemisenä.
– Sairastelu ja poissaolot töissä lisääntyvät sekä työnteko vaikeutuu, toteaa puolestaan Sallamari Kyllönen.
– Nuorille tulisi olla enemmän matalan kynnyksen harrastuksia, esimerkiksi sählyä kerran viikkoon, Sallamari Kyllönen ehdottaa. Koulujen saleja voi vuokrata kouluaikojen ulkopuolella netistä ja sinne voi mennä kavereiden kanssa pelailemaan tai yksin treenaamaan.
Jyri Kyllönen vetoaa vanhempia ottamaan vastuuta lasten liikkumisesta jo pienestä pitäen, mutta näkee myös yhteiskunnalla ja koululla roolin nuorten liikkumisessa. Hänen mukaansa niin koulun kuin vanhempien olisi hyvä panostaa lasten liikkumiseen jo varhaisessa iässä.
– Ei se huono olisi, jos meillä olisi jatkossa esimerkiksi yksi oppitunti liikuntaa joka päivä. Isoja muutoksia kaivataan, mutta se vaatii yhteiskunnallisesti rahaa, Jyri Kyllönen ehdottaa.
Lähteet:
Lasten ja nuorten liikkumissuositus
LIITU-tutkimus 2020: Harva nuori liikkuu riittävästi
Tällä viikolla vietetään Uutisten viikkoa. Viikon aikana Tupoksen koulun alueverkkotoimitus tuottaa sisältöjä Rantalakeuden sivuille.