Kunnallisneuvos, pankinjohtaja Aaro Arvio menehtyi OYSissa 12. joulukuuta 2023 rauhallisesti lyhyen sairauden jälkeen. Hän säilytti toimintakykynsä ja äärettömän hyvän muistinsa loppuun saakka.
Aaro Arvio syntyi Karungissa 17. helmikuuta 1933. Perhe muutti Oulaisiin Aaron ollessa neljävuotias. Oulaisissa Aaro kävi kansakoulun ja vietti nuoruusvuotensa. Jo nuorena poikana hän otti osaa maalaistalon töihin ja oli kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Hän liittyi sotilaspoikiin 10-vuotiaana ja partioon 11-vuotiaana. Aaro sai jo tuossa iässä sotilaspoikana luottamustehtäviä toimien muun muassa lähettinä. Hän osallistui nuorisoseuran toimintaan aktiivisesti.
Aaro tapasi tulevan vaimonsa Irjan Oulaisten nuorisoseuralla 1956 ja heidät vihittiin juhannuksena 1963. Samana vuonna Aaro valmistui Mustialan Maamiesopistosta agrologiksi, jonka jälkeen hänellä oli tarkoitus ryhtyä maanviljelijäksi kotitilallaan Oulaisissa. Toisin kuitenkin kävi, sillä agrologin paperit saatuaan hän aloitti työt vuonna 1963 peltojen veroluokittajana Pellon kunnan alueella. Saman vuoden syksyllä hän siirtyi töihin Oulun Osuuskassan Martinniemen konttorinjohtajaksi.
Konttorinjohtajana työskennellessään Aaron huolellinen asioihin paneutuminen oli kiirinyt myös Limingan Osuuskassan luottamusmiesten korviin. Limingan Osuuskassasta vapautui toimitusjohtajan toimi ja pankki etsi arvoihinsa sopivaa johtajaa. Aaro pyydettiin pankin luottamusmiesten toimesta haastatteluun, jonka jälkeen haastattelijat sanoivat Aarolle, että mikäli tämä työ kiinnostaa, valitaan hänet Limingan Osuuskassan johtajaksi.
Aaro aloitti Limingan Osuuskassan johtajana 1. toukokuuta 1965. Hän viihtyi pankinjohtajan tehtävässä 30 vuotta ja jäi eläkkeelle 31. joulukuuta 1994. Pankinjohtajana Aaro oli ihmisläheinen. Hän valitsi työntekijät huolella, arvosti ja ohjasi heitä työssään sekä kannusti kouluttautumaan. Aaro loi hyvää yhteishenkeä ja työmotivaatiota pankin työntekijöiden ja johtokunnan keskuudessa. Henkilökunta viihtyi työssään ja vaihtuvuus oli vähäistä. Asiakkaista Aaro kantoi huolta ja paneutui heidän ongelmiinsa pyyteettömästi. Vekselit olivat yleinen pikarahoitusapu kotitalouksilla ja yrittäjillä. Aaron toimesta luottojen maksuvaikeudet hoidettiin mahdollisimman pitkälle asiakkaiden kanssa yhteishengessä, joskus Aaron tiukalla ohjauksella.
Limingan kunnan asukasluku kasvoi tasaisesti ja pankin asiakasmäärä sekä tase sen mukaisesti. Aarolla oli tapana pistäytyä niin maanviljelijöiden kuin omakotitalorakentajien työmailla. Pankin rahoitusvalmiuden Aaro piti kunnossa. Devalvaatiot ja 1990-luvun lamavuodet sekä niiden aiheuttamat jatkuvasti muuttuvat talous- ja tulosvaatimukset olivat pankeille raskaita aikoja. Aaron johdolla pankki välttyi merkittäviltä luottotappioilta ja sen tase pysyi vakaana. Osuuspankeissa oli huomioitu Aaron monipuoliset kyvyt, joiden ansiosta hänet valittiin muun muassa OP Osuuskunnan hallintoneuvostoon ja vakuusrahaston valtuuskunnan jäseneksi sekä toimitusjohtajien yhdistyksen hallitukseen.
Kunnallisneuvos Aaro Arvio toimi Limingan kunnanvaltuuston jäsenenä vuodesta 1973 yhtäjaksoisesti 24 vuotta ja siitä ajasta valtuuston puheenjohtajana vuodesta 1981 yhtäjaksoisesti 16 vuoden ajan. Valtuustokauden aikana hän edusti kuntaa valtakunnallisella ja maakunta- sekä kuntatasolla yli kahdessakymmenessä eri työryhmässä ja tehtävässä. Kunnallisneuvoksen arvonimi Aarolle myönnettiin 30. toukokuuta 1997. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana hänen roolinsa kunnan kehittäjänä ja imagon vahvistajana oli ratkaiseva. Tuona aikana Limingan kunnan talous oli kehityskohteena ja rakentaminen oli vilkasta sekä monipuolista. Aaro sai valtuustossa ajettua läpi säästötoimenpiteitä, joilla kunnan taloutta saatiin vakautettua ja parannettua.
Valtuuston puheenjohtajana Aaro oli asiakeskeinen. Hänen auktoriteettiaan, sovittelu ja yhteisten näkemyksien ohjauskykyä osoittaa konkreettisesti se, että valtuustossa käsiteltävistä asioista ei äänestetty koko hänen 16-vuotisen puheenjohtajuuden aikana kuin yhden kerran. Kokouksissa käsiteltiin työjärjestyksen mukaiset asiat ripeästi, avoimesti, kaikkia osapuolia kuunnellen ja lopuksi muodostettiin asioista yksimielinen päätös. Aaro sai luotua valtuustoon yhteishenkeä ja puoluerajoja ylittävän yhteisen näkökannan. Tästä luottamusmiesten yhteisestä näkökannasta Aaro itse käytti ilmaisua ”Liminka puolue”. Tällä ilmaisulla hän opasti ja korosti valtuutettuja ymmärtämään, että valtuustossa on valtuutettujen, puolueista riippumatta, katsottava kaikessa toiminnassaan Limingan etua. Omien yksittäisten etujen tavoittelut, asiattomat ja subjektiiviset olettamat sekä näkemykset eivät voi mennä päätöksen teossa Limingan kunnan edun edelle. Turha asioiden ”jappasu” jätettiin muihin keskusteluihin.
Aaro piti loppuun asti itsensä hyvin ajassa mukana ja kykeni sopeutumaan muuttuviin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja muutoksiin. Hänellä oli usein pieni pilke silmäkulmassa ja huumorille oli sopivassa tilaisuudessa aina tilaa. Poikkeuksen muodostivat poliittiset keskustelut. Aaro katsoi, että kaikilla pitää olla oikeus ilmaista mielipiteensä ja näkemykseksensä poliittisella kentällä eikä siihen kenttään huumori sovi, mutta demokraattisesti tehtyjä päätöksiä pitää jokaisen kunnioittaa.
Aarolle perhe oli tärkeä ja heistä hän puhui aina lämpimästi. Erityisesti lapsenlapset olivat hänelle rakkaita. Vaimo Irja oli luotettava elämänkumppani ja tukija. Lapsia puolisoineen ja lapsenlapsia puolisoineen hän arvosti ja kuunteli sekä kannusti heitä elämässään. Aarolle oli suuri merkitys perheen tiiviillä kanssakäymisellä ja yhdessäololla. Luonteeltaan Aaro oli aina positiivinen ja ihmisläheinen. Hänellä oli laaja suku- ja ystäväpiiri, joita hän tapasi säännöllisesti ja oli heihin aktiivisesti yhteydessä.
Karungissa syntymätalon mailla Tornionjoen väylän varrella sijaitseva pihapiiri rakennuksineen oli hänelle erittäin tärkeä paikka niin työelämän aikana kuin myöhempinä vuosina. Siellä he viettivät Irjan kanssa paljon aikaa ja kaikki olivat aina tervetulleita heidän luokseen.
Perheen huolenpidon ja vaativan työn ohella Arvio kykeni hoitamaan suuren määrän luottamustehtäviä ja muita vapaaehtoistapahtumia. Pitkäaikaisimpia harrastuksia hänellä olivat partio, sotilaspoika- ja nuorisoseura- sekä Lions-toiminta. Nuorisoseuraliitolta hän sai valtakunnallisen vuoden Hermanni arvon 2004. Lions toiminnassa hän oli LC Liminka Lakeus ry:n aktiivijäsen 59 vuoden ajan ja hän kuului myös LC Melvin Jones-Veljeskuntaan.
Aaro toimi aktiivisesti myös Limingan historian esillä pitämisessä. Limingan 500-vuotisjuhla lienee yksi työllistävimmistä tapahtumista. Hän toimi Liminkaan pystytettyjen Niittäjäpatsas ja Hannu Krankka patsas hankkeissa yhdessä pitäjäneuvos Hannes Kankaan kanssa.
Suomen itsenäisyydestä Aaro oli ylpeä ja arvosti loputtomasti sotaveteraaneja sekä heidän tekemäänsä työtä. Suomen itsenäisyyden ajan taisteluihin hän paneutui perusteellisesti. Aaro toimi myös aloitteen tekijänä ja järjestäjänä, kun nykyisten nuorten liminkalaisten tietoon tuotiin vuonna 1918 tapahtunut ”Limingan Ihme”, jonka juhlatilaisuuden Aaro järjesti vuonna 2018.
Elämäntyöstä Aarolle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi 1982 ja sen lisäksi hänelle myönnettiin yli 30 ansioristiä ja kunniamerkkejä. Aaro oli loppuun saakka aktiivinen toimija ja hän osallistui vielä 6. joulukuuta 2023 Limingassa järjestettyyn itsenäisyyspäivän juhlaan.
Kirjoittajina lapset ja ystäviä