Arkistosta: Ketunmaan koulussa tasa-arvoa viljeltiin jo koulun aloittaessa toimintansa – Anna Juustila toimi johtokunnassa, joka patisteli kouluun "liian pitkään kotona olleita"
Evakkona lakeuksille tullut taidemaalari Daniel Pesu oli äärettömän tuottelias taiteilija, joka vinoili maalavaansa lakeuden maiseman vaikka kymmenessä sekunnissa – kuuntele myös audioita ja katso video!
Kun piti lähteä evakkoon, vauva oli unohtua kehtoonsa: myös talvi- ja jatkosodan aikana pakolaiset lähtivät kohti tuntematonta – kuuntele, ymmärrätkö Karjalan kieltä
”Kiihtyykö Soperon tulipalo” – Olavi Keinänen muistelee paikallisjunien ja lättähattujen aikaa lakeuksilla ja täsmentää muutamaa seikkaa
ARKISTOSTA: Kansa virtasi suojeluskunnan käynnistämään elokuvateatteriin, sillä valkokankailta välitettiin suuria tunteita ja herkkiä hetkiä
Ruukin ja Oulun väliä liikennöivä paikallisjuna pysähtyi kymmenellä seisakkeella 50- ja 60-luvuilla ja Reino Sevón muistelee, millaista lähijunaliikenne tuolloin oli – Katso myös videoita junaliikenteestä
Limingan Kansanopiston tarina sai siemenensä helsinkiläisessä luksushotellissa – oppilaitoksen paikasta kilpailivat reilut 130 vuotta sitten myös Kempele, Oulujoki ja Muhos
Kuuntele Rantalakeuden juttu ensimmäisistä Siikamarkkinoista 30 vuoden takaa – kaiken maailman mustanmakkaran myyjiä markkinoille ei haluttu
Perhedraamaa 1830-luvulta: Kempeleläisiä jännitti, kun piispa Franzén karautti kultakaluunoissaan Tuohinon kestikievariin – Ala-Ollilan isäntä ei sukulaistaan halunnut tavata
Joko sinä olet tutustunut Tyrnävän-Temmeksen Topoteekkiin? – vanhojen kuvien, asiakirjojen ja äänitteiden kokoelma on saanut hyvän alkusysäyksen
Arkistojen aarteita: Lue, mitä vastikään edesmennyt kansanedustaja Erkki Pulliainen sanoi Oulunsalossa vieraillessaan kuntaliitoksista, kuntalaisten tasaveroisista palveluista ja Paras-hankkeesta vuonna 2008
Arkistojen aarteita: Ketunmaan koulu täytti sata vuotta vuonna 2009 – lue edesmenneen toimittajan Matti Korhosen tiivistelmä kirjoittamastaan koulun historiikista
Jos Vilho Lampi olisi syntynyt Limingan sijaan sisämaahan, ei hänellä välttämättä olisi ollut mahdollisuuksia tulla taitelijaksi – historioitsija Markku Kuorilehto sanoo Limingan olleen jo 1900-luvun alkuvuosina moderni maalaispitäjä