Lue ja liiku -hanke ja Sata lasissa -lukukilpailu herättivät mielenkiinnon, mitä, missä ja milloin yläkoululaiset lukevat. Kyselyyn yläkoululaisten lukutottumuksista vastasi 142 oppilasta. Suosituin kirjagenreistä oli jännitys, jota puolet vastaajista ilmoitti lukevansa mieluiten. Melkein yhtä moni (45,8 %) lukee mieluiten fantasiakirjoja. Myös rikos- ja rakkauskirjoja luetaan paljon, kun taas elämäkerrat eivät ole niin suosittuja nuorten keskuudessa.
Suosituimmiksi lukupaikoiksi osoittautuivat sänky ja sohva, ja kaikkein omaperäisin vaihtoehto lukupaikaksi oli pelituoli.
Vastaukset osoittivat, että nuorista 31 % lukee viikoittain, ja sama määrä vastaajista lukee kuukausittain. Yllättävää oli, että noin viidesosa lukee kirjoja päivittäin ja että 17,4% ei lue kirjoja koskaan.
Suurin osa vastanneista (58,5 %) lukee vähemmän kuin kirjan viikossa. Kirjan viikossa lukee 16,9 % vastaajista. Useampi vastaa myös lukevansa enemmän kuin kirjan viikossa. Nuoret vastasivat myös, että he lukevat vain, kun on pakko, esimerkiksi koulussa.
On harmillista, että useat nuoret vastasivat, etteivät he lue kirjoja vapaaehtoisesti. Nuoria kannustetaan lukemaan paljon ja monipuolisesti erilaista kirjallisuutta. Mistä johtuu, etteivät kaikki nuoret kannustuksesta huolimatta ole innostuneet lukemaan kirjoja?
Enni Korhonen pitää fantasiakirjoista, mikäli kirjailija on käyttänyt paljon mielikuvitusta ja onnistunut luomaan jotain sellaista, jota ei oikeasti ole olemassa eikä tule koskaan olemaankaan. Mikäli kirja täyttää yllä mainitun tärkeän kriteerin, se on hänen mielestään tarpeeksi kaukana omasta elämästä, jolloin kirja siirtää ajatukset pois kaikesta todellisesta ja lukukokemus on rentouttava matka aivan toiseen maailmaan.
Sofia Rytilä kuuntelee mieluiten dekkareita, koska ne ovat sopivan jännittäviä. Kun hän kaipaa hieman jännitystä elämään, hän laittaa kuulokkeet korviin ja keskittyy kuuntelemaan kirjaa. Yleensä kirjoissa, joita hän kuuntelee, tapahtuu jonkinlainen rikos, kuten murha, jota yritetään selvittää kirjassa.
Hänen mielestään kivaa on saada tietää, kuka on rikoksen takana. Rytilän mielestä kirjassa pitää koko ajan tapahtua jotain, jotta siihen pystyy keskittymään ja juonessa pysyy mukana.
Anni Kämäräistä kiinnostavat erilaisten ihmisten elämäkerrat. Elämäkerroissa häntä kiehtoo se, että kirjan henkilö on oikeasti kokenut kaiken. Kaikki on totta ja voisi tapahtua kenelle tahansa. Elämäkertoja lukiessa saa hyvän kuvan kyseisen henkilön elämästä tietyltä ajalta tai koko elämän ajalta.
Kämäräisen mielestä erityisesti omaelämäkertoja on kiva lukea, koska henkilö on kirjoittanut kirjan juuri niin kuin asiat itse kokee ja haluaa kertoa ne muille. Elämäkertojen kautta pääsee mahdollisesti myös kurkistamaan erilaisiin elinolosuhteisiin ja elämäntapoihin. Esimerkiksi kilpaurheilijoiden elämäkerrat keskittyvät usein heidän kilpauraansa ja elämään sen ympärillä. Niitä lukiessa saa hyvän kuvan myös eri lajeista.
Toivottavasti lukukampanjat rohkaisevat nuoria lukemaan monipuolisesti kirjallisuutta. Kirjallisuus on hyvää ja sivistävää ajanvietettä.
Juttu on kirjoitettu Tupoksen koulun nuorten verkkotoimituksessa, joka 7.-11. helmikuuta tuottaa sisältöä Rantalakeuden verkkoon.
