Jossain päin maapalloa vanha mies poimii puuvillaa paahtavassa auringossa. Puuvilla viedään tehtaaseen, jossa se muutetaan langaksi monen orjatyöläisen voimin.
Lentokone vie materiaalin uuteen tehtaaseen kymmenvuotiaan eteen, joka valmistaa siitä paidan. Paita löytyy pian kaupasta, ja ostat sen kymmenellä eurolla.
Edellä mainittu tilanne on kärjistetty, mutta mahdollinen ja valitettavasti usein todellinen.
Tiedätkö, mistä vaatteesi ovat peräisin ja ketkä valmistavat ne?
Mitä ympäristövaikutuksia vaatteiden ostamisella on?
Pikamuodin päällimmäisenä tarkoituksena on tuottaa vaatteita mahdollisimman halvasti. Siihen liittyy sekä eettisiä, että ympäristöllisiä ongelmia, joten se vaikuttaa koko maailmaan.
Vaateteollisuus tuottaa päästöjä yhtä paljon kuin koko maailman lento- ja laivaliikenne yhteensä, ja koko maailman hiilidioksidipäästöistä 10%. Päästöjä aiheutuu esimerkiksi raaka-aineiden ja vaatteiden valmistuksesta, kuljetuksesta ja hävittämisestä, eli koko vaatteen elinkaaren verran.
Voisi kuvitella, ettei vaatteiden pois heittämisestä syntyisi niin paljon päästöjä, mutta tilanne on täysin päinvastainen - juuri suurin osa päästöistä johtuu raaka-aineiden tuottamisesta. Koska pikamuodissa vaatteen laatuun ei kiinnitetä niin paljoa huomiota, menee se nopeasti rikki, ja pian pitää ostaa uusi vaate.
Vaatteita valmistetaan koko ajan kasvavaan tarpeeseen, metsiä ja peltoja raivataan ja veteen kulkeutuu vaarallisia kemikaaleja ja jopa 50 miljardin muovipullon verran mikromuovia. Kaikki tietävät, miten tämä vaikuttaa ympäristöön, ja juurikin vettä käytetään valtavasti. Yksien farkkujen valmistukseen käytetään jopa 10 000 litraa vettä, joka vastaa noin 17 vuoden juomavesiä.
Tuotteiden kuljetus maasta toiseen synnyttää luonnollisesti paljon ilmansaasteita lentokoneiden ja muiden kuljetustapojen muodossa - jos suosisimme lähellä valmistettuja vaatteita, kuljetuksesta aiheutuvat päästöt vähenisivät ja maapallo voisi paremmin.
Vaateteollisuuteen liittyy monia eettisiä ongelmia. Työntekijöiden työolot ovat usein myös huonot, koska vaateteollisuus on keskittynyt monilta osilta elintasoltaan mataliin maihin. Tehtaat ovat ahtaita ja täynnä työntekijöitä, eikä heidän hyvinvointiaan olla priorisoitu. Työpäivät ovat aivan liian pitkiä, ja töihin täytyy tulla sairaanakin, jolloin taudit leviävät tehokkaasti täynnä olevassa ahtaassa tilassa.
Työ voi pahimmillaan olla hengenvaarallista. Esimerkiksi Bangladeshissa romahti pikamuotitehdas, ja onnettomuus vaati satoja uhreja. Työn vaarallisuudesta ja kuormittavuudesta huolimatta myös lapsia käytetään työvoimana esimerkiksi värjäämöissä, joissa käytetään myrkyllisiä kemikaaleja ilman asianmukaisia suojavarusteita. Lapsena työskentelyllä voi olla lapsen tulevaisuudelle negatiivinen vaikutus - jos he työskentelevät koulussa käymisen sijasta, ovat heidän tulevaisuudennäkymänsä synkät. Palkka on todella alhainen, eikä riitä kunnolla elämiseen. Monissa tehtaissa työntekijöille ei makseta edes minimipalkkaa: kymmenen tunnin työpäivästä saattaa saada vain viisi euroa.
Jos haluaa parempia vaihtoehtoja pikamuodille, kannattaisi suosia second hand -yrityksiä, kirpputoreja ja vastuullisempia kauppoja. Second hand on paras vaihtoehto, sillä tällöin uusia vaatteita ei tarvitse valmistaa tai kuljettaa, eikä vaatteita heitetä pois.Tämä taas hyvittää ympäristövahinkoja. Käytetyt vaatteet ovat usein halpoja ja kestäviä, joten niiden ostaminen on myös kuluttajalle kannattavaa, ja myyjä saa siitä vastikkeena rahaa.
Vastuullisuuteen kannattaa panostaa, sillä vaikka vaatteet voivat olla hintavia, on ne valmistettu tärkeisiin asioihin panostaen. Maksat siis siitä, että työntekijöillä on oikeanlaiset olot, vaatteet on valmistettu ympäristöystävällisesti ja ne ovat myös kestäviä. Jos asia kiinnostaa, voi tietoa etsiä vastuullisemmista kaupoista, suosia parempia vaihtoehtoja, sillä pienelläkin muutoksella voit vaikuttaa vaateteollisuuden tulevaisuuteen.
Lähteet:
https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/vastuullinen-kuluttaminen-vaatteet-ja-tekstiilit/
https://www.martat.fi/marttakoulu/kodinhoito/garderobi/globaalin-vaateteollisuuden-ongelmia/
Juttu on tehty Tupoksen nuorten alueverkkotoimituksessa. Uutisten viikon aikana nuoret tekevät sisältöä Rantalakeuden verkkoon.
