Limingan keskustan tuntumaan noin 140 neliön perunavarastoon avataan lähiaikoina sotilaskärpäsen (Hermetia illucens) toukkien kasvattamo. Kasvattamon takana on Entoprot Oy ja sen omistajakolmikko, tutkija Ari Riihimaa sekä yrittäjät Juuso Nissilä ja Ykä Marjanen.
Tuotantotiloihin tulee lentohäkkejä aikuisille sotilaskärpäsille sekä toukkakasvattamo. Tiloissa on tarkoitus tuottaa sotilaskärpäsen toukkia muutama tuhat kiloa kuukaudessa. Sotilaskärpäsen toukkia kasvatetaan esimerkiksi kanojen, sikojen ja kalojen rehuksi tai rehujen osaksi. Virike- ja luomukanoille niitä voidaan tarjota sekä elävinä että kuivattuina.
Toistaiseksi sotilaskärpäsen toukkia ei saa Euroopassa käyttää ihmisravinnoksi. EU:n elintarvikevirastolta olisi haettava ensin uuselintarvikelupa, joka maksaa useita satoja tuhansia euroja.
– Protix on Euroopan suurimpia toimijoita, ja sillä on suunnitteilla suuri tuotantolaitos. Jos se hakee sotilaskärpäsille uuselintarvikelupaa, me muut toimijat saamme sen huomattavasti edullisemmin ja pienemmällä vaivalla. Tai vaihtoehtoisesti voisimme etsiä muita eurooppalaisia toimijoita ja hakea lupaa yhdessä, Riihimaa miettii.
Riihimaa huomauttaa, että kärpästoukkien kasvattaminen on Entoprotille kuitenkin sivubisnes, joka tullaan ehkä eriyttämään jossain vaiheessa omaksi yhtiöksi.
– Pääbisnes on sotilaskärpästen kasvatuslaitteissa ja -teknologiassa sekä bioprosesseissa.
Ajatuksen hyönteiskasvattamosta Riihimaa sai jo 30 vuotta sitten. Oulun yliopiston perinnöllisyystieteen laitoksella banaanikärpäsiä tutkimuksissaan käyttänyt mies mietti, millainen kasvatuslaite näillä kaksisiipisillä pitäisi olla. Silloin laitteen kehittämiseen ei kuitenkaan saatu rahoitusta.
Kolmisen vuotta sitten Riihimaa huomasi netissä juttuja rehuksi kasvatettavista sotilaskärpäsistä ja niiden toukista. Hän tilasi ensimmäiset sotilaskärpäsensä Saksasta.
Isoissa porukoissa viihtyvät sotilaskärpäset eivät vaadi kovin isoa tilaa, mutta Riihimaan kasvatusjärjestelmässä kasvuolosuhteet ovat lämpöä vaativalle kärpäselle sopivat ja tilankäyttö maksimoitu.
Kasvatusjärjestelmälle on haettu suomalaista ja kansainvälistä patenttia, mutta patentointi on vielä kesken. Toinenkin kasvatusinnovaatio on jätetty Patentti- ja rekisterihallituksen tutkittavaksi.
Mutta miksi yrittäjäkolmikko on innostunut juuri sotilaskärpästen toukista? Tähän kysymykseen Riihimaalta löytyy monta hyvää vastausta.
– Vastakuoriutuneet toukat 7000-kertaistavat painonsa parissa viikossa. Kasvu on todella nopeaa; esimerkiksi kotisirkat kasvavat kolme kertaa hitaammin. Sotilaskärpäset eivät tarvitse kovin proteiinipitoista ruokaa, vaan niille kelpaa esimerkiksi tärkkelyspitoinen peruna. Mikrobisto muuttaa sokerit ja tärkkelyksen toukille sopivaksi valkuaiseksi. Näin voidaan hyödyntää esimerkiksi maatalouden sivuvirtoja, Riihimaa selvittää.
Riihimaa vertailee toukkia possuun. Porsas lisää painoaan noin kilon päivässä ja vaatii tilaa vähän toista neliömetriä. Kahdessa viikossa possu on lisännyt massaansa 14 kiloa. Jos samassa tilassa kasvattaa sotilaskärpäsen toukkia, saadaan vastaavassa ajassa yli sata kiloa vähintään sianlihan veroista proteiinia.
– Toukkien kasvattaminen on siis kymmenen kertaa tehokkaampaa, eivätkä ne vaadi niin laadukasta ruokaa kuin siat.
Toukkien ravintoarvo on tutkimusten mukaan erinomainen.
– Niiden aminohappokoostumus on juuri ihmiselle sopiva. Uusimman tiedon mukaan esimerkiksi toukkien sisältämästä kolmihaaraisesta aminohaposta on suuri apu lihasmassan kasvattamisessa. Sattumalta toukat myös maistuvat hyvälle.
Riihimaa on testaillut toukkaravintoa. Ensiksi noin kahden sentin mittaisiksi ja 300 milligramman painoisiksi kasvaneet toukat pestään ja huuhdotaan, minkä jälkeen ne pakastetaan. Kuolleet toukat litistetään, ja massasta siivilöidään kitiinipitoinen kuori pois. Ternimaitoa muistuttavassa mössössä on runsaan proteiinin lisäksi myös monityydyttymättömiä rasvoja.
– Olen lisännyt toukkamassaan kaurajauhoa, suolaa, pippuria ja kasvisliemikuution. Taikinasta paistetaan pihvejä, joiden maku on voimakkaan lihainen ja suutuntuma kuin jauhelihapihvissä. Pihvissä on maksaa muistuttava sivumaku. Sekin saadaan ruokintaa muuttamalla varmasti pois.
On myös paljon tutkimusnäyttöä siitä, että sotilaskärpäsen toukka on funktionaalinen elintarvike. Toukkien sisältämä lauriinihapolla on antibiootin kaltaisia vaikutuksia.
– Eräässä tutkimuksessa sianporsaille syötettiin rehun mukana sotilaskärpäsen toukkia. Porsaita vaivaava ripuli hävisi, eikä niille tarvinnut antaa antibiootteja. Joissakin tutkimusjulkaisuissa toukkien sisältämät antibiootin kaltaiset aineet tehoavat jopa antibioottiresistentteihin mikrobeihin.
Vastikään Valkee Oy:n perustajiin kuuluva eläinfysiologi Juuso Nissilä kävi Indonesiassa esittelemässä Entoprot Oy:n kasvastusjärjestelmiä sikäläisille toimijoille ja bisnesenkeleille. Vastaanotto oli innostunut maassa, jossa yli 200 miljoonaa ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella.
– Toivomme voivamme käynnistää siellä yhteistyöhankkeita sotilaskärpäskasvattamojen, -meijereiden ja -pellettitehtaiden perustamiseksi. Kunnianhimoa meillä tämän hankkeen suhteen on. Uskomme, että tästä tulee iso juttu.
Vaikka Entoprot lähtisikin lentoon, osakaskolmikko haluaa säilyttää yrityksen osake-enemmistön.
– Koska meillä on visio ihmiskunnan elintarviketuotannon parantamiseksi, emme halua uhrata sitä lyhytaikaisen voitontavoittelun tai ahneuden vuoksi, Riihimaa näkee.
Vaikka Riihimaa on kehitellyt oivia laitteita kärpästen ja niiden toukkien kasvattamiseksi, jatkojalostuspuolelle hän ei ole vielä ehtinyt.
Sen todistaa hänen kotikokkailunsa toukkapihvien parissa.
– Ostin tori.fi:stä vanhan mankelin, jolla litistän muovipussissa oleva toukat. Tähän pitäisi kehitellä vielä jokin parempi menetelmä...
Sotilaskärpänen (Hermetia illucens)
Aikuinen sotilaskärpänen on noin 16 mm pitkä, musta ja metallinkiiltoinen.
Kosmopoliitti. Esiintyy eteläisessä Euroopassa, trooppisessa Afrikassa, Australiassa ja Aasiassa.
Aikuinen naaras munii kerralla 600-800 munaa.
Toukat muuttavat ruuan biomassaksierittäin tehokkaasti verrattuna muihin eläimiin. Ne kasvavat koteloitumiskypsiksi 10-14 päivässä.
Ovat huonompia lentäjiä kuin huonekärpäset, eivätkä hakeudu ihmisasumuksiin tai ruuan kimppuun.
Viihtyvät kompostissa ja lahokasveissa.
