Lumijokisen maatilan pihalla liehuu komeasti tilan lippu lumisessa maisemassa.
– Onko tuo lipputanko korkea? Mietittiin, että lipun pitää aina näkyä kauas, sanoo perheyritys Lännentila Oy:n viljelijä ja toimitusjohtaja Klaus Karjula.
On se korkea ja kauas näkyy.
Lännentila Oy teki äskettäin pohjoissuomalaiselle maatilalle poikkeuksellisen tempun ja laajensi pääkaupunkiseudulle asti.
– Ei varmasti ole yleistä maatiloille hajauttaa maantieteellisesti toimintaa. En tunne yhtään muuta maatilaa, joka olisi laajentanut tällä tavoin pohjoisesta etelään tai etelästä pohjoiseen, sanoo Karjula.
Lännentila hankkii Helsingin kaupungilta Haltialan kotieläintilan. Lännentila voitti viime vuonna Haltialan kehittämisestä järjestetyn konseptikilpailun.
Lännentila ostaa alueen rakennukset 200 000 eurolla ja vuokraa maat 30 vuodeksi. Tilan hallinta siirtyy yritykselle ensi kesänä.
Helsingin Haltiala on kovin kaukana Lumijoelta, 600 kilometrin päässä. Ostos on kuitenkin looginen. Lännentilalla on myös Lumijoella kesäisin kotieläintilatoimintaa.
– Meillä on Lumijoella maatila, Oulussa rieskaleipomo ja nyt sitten maatila etelässä. Kyllä ne tukevat toisiaan, Karjula sanoo.
Lumijoen tilalla viljellään mansikan lisäksi perunaa, hernettä, sipulia, kukkakaalia ja vadelmaa. Peltoa tilalla on käytössään noin 170 hehtaaria.
Lumijoen maatila on kesäisin elämysmatkailutila, jossa käy Lännentila Oy:n mukaan kesäkauden aikana peräti noin 60 000 vierailijaa. Vieraille on tarjolla sekä ilmaisia että maksullisia maatila-aiheisia aktiviteetteja.
Tilalla myydään vierailijoille Lännentilan viljelytuotteita, ja sen lisäksi on erityisesti lapsiperheille tarjolla vaikkapa kotieläimiä nähtäväksi, polkuautorata, trampoliineja, mönkijärata, minigolfrata, jalkapallokenttä ja niin edelleen.
Talvella Lumijoen tilalla toimii vain perunavarasto, josta pakataan perunaa kauppoihin vietäväksi. Talvella tilalla ei ole yleisötoimintaa eikä siellä hoideta kotieläimiä. Kesäksi niitä tuodaan tilalle muualta.
Lännentila Oy:n liikevaihto oli viime vuonna noin 3,4 miljoonaa euroa, mikä on Oulun seudulla toimivalle maatilalle mojova lukema. Suurin osa liikevaihdosta tulee viljelytuotteiden myynnistä.
Viime vuonna yritys teki tulosta yli puoli miljoonaa euroa.
Karjulan mukaan hyvän tuloksenteon perusta on keskittyminen erikoiskasvien viljelyyn, viljelykasvien hajautus ja merkittävät volyymit.
Elämysmatkailu tuo myös tuloja, mutta se ei ole Karjulan mukaan varsinainen tulosyksikkö vaan lisäpalvelu.
– Sen avulla rakennetaan yhteyttä asiakkaisiin paremmaksi. Asiakkaalle tuo luottamusta viljelytuotteisiin, kun hän tietää, mistä tuote tulee.
Eli kun asiakas on itsekin vieraillut tilalla, hän ostaa mielellään tilan tuotteita.
Helsingin kotieläintilalle on tarkoitus rakentaa samansuuntaista konseptia kuin Lumijoella. Matkailuelämykset ja maatilan viljely voidaan yhdistää.
Lännentilan bisnesmalli toimii myös etelässä, jossa on paljon potentiaalisia asiakkaita, uskoo Karjula.
Lumijoen tilan viljelytuotteita voidaan myydä myös Helsingissä Haltialan tilan kautta. Myöhemmin viljelyä voidaan harjoittaa etelässäkin.
Lännentilan omistus siirtyi Karjulan perheelle vuonna 2005, ja tila toimi silloin perunatilana. Tilan isäntänä oli kansanedustajanakin tunnettu Kyösti Karjula.
Lännentila alkoi viljellä mansikkaa Lumijoella vuonna 2011 ja on nyt Pohjois-Suomen suurin mansikkatila.
Kun vuonna 2013 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja tilan omistus siirtyi neljälle veljekselle, nuoret yrittäjät alkoivat miettiä, miten hommaa voisi vielä kehittää.
– Kun vuonna 2016 lähdin toimitusjohtajaksi nuorena miehenä, en silloin tiennyt, että 10 vuoden päästä yritys näyttää tältä! Se on ollut monien asioiden summa, sanoo 33-vuotias Karjula.
Yhtiössä alettiin miettiä strategisia linjauksia ja päätettiin, että halutaan tehdä elämyksien maatila ja kotieläintila pohjoissuomalaisille.
Karjula sanoo, että Lännentilan liiketoimintamalli on muotoutunut avoimin mielin ja uteliaisuuden kautta. Myös asiakaskunnan toiveita on haluttu myötäillä.
Yrityksen tunnettuus on some-markkinoinnin tulosta. Tila mainostaa itseään sosiaalisessa mediassa hyvin aktiivisesti.
Suurin osa Lumijoen tilan vierailijoista on Oulun alueelta, mutta Etelä-Suomesta tulevia matkailijoita on yhä enemmän.
Jos kotieläintilan osto Helsingistä on erikoinen temppu, ennakkoluulottomia liikkeitä on Lännentilan nykytoiminnassa ollut aiemminkin. Yhtiö osti vuonna 2023 Kurkelan rieskaleipomo Oy:n Oulusta.
Leipomo toimii nyt nimellä Lännentilan leipomo Oy, ja se teki viime vuonna liikevaihtoa noin 2,5 miljoonaa euroa. Leipomon tuotteita myydään kauppoihin koko Suomen alueella.
Välttämättä viljelytilan ei ensimmäisenä olettaisi lähtevän leipomotoimintaan, mutta Karjulan mukaan Lännentila on halunnut olla avoinna mahdollisuuksille.
– Kun rieskaleipomo tuli myyntiin, todettiin, että miksipä ei lähdettäisi siihen, vaikka leipomo-osaamista meillä ei kellään ollut. Ollaan oltu avoimin mielin ja on uskallettu ajatella rohkeasti.
Myös leipomon tuotteita mainostetaan somessa aktiivisesti.
Liiketoiminta Lumijoella säilyy Karjulan mukaan yhtä tärkeänä kuin tähän asti.
– Ensi kesänä on ihan samanlaista meininkiä kuin ennenkin. Lumijoen tilan toiminta kasvaa ensi kesänä verrattuna viime kesään.
Kesäkaudella tila työllistää yli 150 henkeä, ympärivuotisesti kymmenkunta. Kesätyövoimasta suuri osa on Ukrainasta.
Viime vuonna Lännentilalle palkattiin pari uutta ympärivuotista työntekijää ja nyt alkuvuodesta yksi.
– Lumijoki on meidän kotipaikka ja meidän toiminnan alkuperäinen sydän. Se halutaan säilyttää elinvoimaisena ja hyvänä.
Tällä hetkellä Lännentila ei aktiivisesti virittele laajentumista uusille alueille.
– Ollaan avoimia kaikelle, mutta ei ole asetettu tavoitteita. Meillä on tarkoitus kasvaa ja vahvistua elintarvikebrändinä koko ajan isommaksi. Mutta maltilla ja hallitusti.
