K-Market Hailuodon kauppias Teemu Kankainen, 31, sai viime vuonna kyläkauppatukea noin 10 000 euroa. Tuki tuli tarpeeseen.
– Uusin sillä kalusteet leipäosastolle sekä hedelmä- ja vihannespuolelle. Vanha kiinteistö on onneksi vielä ihan hyvässä kunnossa, ja vehkeetkin ovat pelanneet ilman suurempia korjaustarpeita, Kankainen kertoo.
– Lähivuosina edessä on ainakin kylmälaitteiden uusimista, kun siihen velvoittaa myös lakimuutos. En ole vielä arvioinut tarkemmin, kuinka isot investoinnit siihen tarvitaan. Ja ainahan se mietityttää, mistä niihinkin rahoitusta saadaan.
Kankainen on juuri hakenut myös tämänvuotista kyläkauppatukea. Tuen vakinaistumista hän ei vielä ollut hoksannut.
– No se on hyvä uutinen, sitä ei vielä ole taidettu kovin hirveästi markkinoida. Viimeksikin bongasin sen haun jonkun kylmälaitevalmistajan sähköpostista, kauppias toteaa.
– Hieno homma, että kyläkauppoja tuetaan, jotta palvelut pysyvät pienilläkin paikkakunnilla. Ja niukastakin tuesta on varmasti hyötyä monille.
Jos avustusta tänäkin vuonna heltiää, Kankainen saattaa käyttää ainakin osan siitä sähköautojen latauspisteisiin.
– Ne alkavat olla nykypäivää, ja kiinteistön omistajankin kanssa niistä on jo ollut vähän puhetta. Kymppitonnilla tosin saisi vasta hitaan laturin, joka ei kaupan pihalle oikein sovellu, Kankainen tuumaa.
Tulevaisuuden haaveissa siintää myös toisen linjakassan korvaaminen parilla itsepalvelukassalla.
– Se nopeuttaisi asiointia kaupassa varsinkin kesäisin, kun Hailuotoon tulvii paljon turisteja. Vilkkaimpina aikoina saaren väkiluku moninkertaistuu.
"Yrittäjänä olen nyt vastuussa koko kaupasta"
Kankainen aloitti kyläkauppiaana Hailuodossa vasta syyskuussa 2020, kiivaimpana koronavuonna. Saaren kaupoista toinen on hänen ensimmäinen kauppapaikkansa. Aiemmin hän työskenteli kymmenkunta vuotta myyjänä K-kaupassa Utajärvellä.
– Sukuvika vissiin, koska olen nyt meidän suvussa jo kolmannen polven K-kauppias. Vanhempani ehtivät pyörittää kauppoja Keminmaassa, Limingassa ja Vaalassa, Muhoksella syntynyt Kankainen kertoo.
– Suurin ero myyjän töihin on se, että tämä tahtoo olla 24/7-hommaa. Ja yrittäjänä olen tietysti vastuussa koko kaupasta. Minulla on nyt neljä vakituista työntekijää ja pari ihmistä kiireapuna viikonloppuisin.
Kankaisen kyläkaupan hyllyiltä löytyy myös esimerkiksi rautakauppatavaraa sekä Hailuodossa tuotettua lihaa, kalaa, olutta ja hunajaa. Kaupan yhteydessä toimivat jo muun muassa Alkon, Postin ja Matkahuollon palvelupisteet. Asiakkaiden toiveita kuunnellaan herkällä korvalla.
– Nyt meillä on myös Postin pakettiautomaatti ja kahviautomaatti asiakkaille. Apteekkitavaraa meillä ei vielä ole, mutta Hailuodon Salessa on Rotuaarin apteekin palvelupiste, Kankainen toteaa.
"Huolettaahan se, kun kulut ja hinnat nousevat"
Viime aikoina kyläkauppojenkin näkymiä ovat synkistäneet etenkin kiihtyvä inflaatio ja sähkön kallistuminen.
– Huolettaahan se, kun kulut ja hinnat nousevat. Keskiostokset ovat jo pienentyneet jonkin verran. Moni ostaa halvempaa tavaraa ja punalaputettuja alennustuotteita, Kankainen sanoo.
Sähköä kaupassa on säästetty esimerkiksi vetämällä töpselit juomakaapeista viime syksynä.
– Joulun jälkeen myös pakastekonttivarasto pistettiin kiinni, kun joulukinkuista oli päästy eroon.
Taloushaasteista huolimatta Kankainen uskoo, että vaikeistakin ajoista selvitään ja koko noin tuhannen asukkaan saari säilyttää elinvoimansa. Siitä kertoo myös se, että Kankainen ja hänen avovaimonsa sekä kaksi pientä poikaansa rakensivat Hailuotoon omakotitalon viime syksynä.
– Olemme viihtyneet hyvin. Ja paikallisten yrittäjien kanssa teemme koko ajan kovasti yhteistyötä ja asioita sen eteen, että monenlaisten palvelujen tuottaminen olisi täällä jatkossakin ympärivuotista, Kankainen sanoo.
Maaseudun päivittäistavarakaupoille tarkoitettua kyläkauppatukea on jaossa tänä keväänä kaksi miljoonaa ja jatkossa ainakin miljoona euroa vuodessa. Aiemmin kaksi kertaa kokeiluluonteisesti jaettu kyläkauppatuki on nyt vakinaistettu kerran vuodessa haettavaksi tueksi, jonka jakamisesta vastaa Ruokavirasto.
Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) mukaan pienetkin tukisummat ovat kyläkaupoille tärkeitä, mutta kovin pitkälle niillä ei pötkitä. Aiempina vuosina tukea on herunut noin 11 000 euroa kauppaa kohti.
– Tällaista toimintatukea pitäisi täydentää mittavammalla investointituella, jota kauppiailla myös olisi varaa hakea. Joskus aiemmin haettavina olleiden investointitukien omarahoitusosuudet olivat monille turhan korkeita, PTY:n johtaja Ilkka Nieminen toteaa.
Nieminen katsoo, että kyläkauppatukikin on jo haukkunut hintansa.
– Näyttää siltä, että sen ansiosta kyläkauppojen nopea väheneminen on nyt tasaantunut ensimmäisen kerran moneen, moneen vuoteen. Niukkakin tuki on paikannut hyvin vähäisen myynnin aiheuttamaa kannattavuuskuilua.
Niemisen mielestä kyläkauppatuki on hyötyynsä nähden varsin kustannustehokas panostus, joka ei rasita valtiota kovin paljon.
– On myös rohkaisevaa, että kyläkauppojen merkitys on nyt ihan käytännössäkin tunnustettu. Kyläkauppa on yksi peruspalveluista, jotka mahdollistavat asumisen maaseudulla, Nieminen sanoo.
Korjaus- ja investointivelkaa paljon
PTY:n jäsenyrityksille viime syksynä tehdyn kyselyn mukaan Suomen kyläkauppojen investointitarve on yhteensä peräti 47,5 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Se vastaa noin 40 000 euron vuosittaista investointia myymälää kohti vuosina 2024–2030.
– Korjaus- ja investointivelkaa on kertynyt paljon. Eniten rahaa tarvitaan kylmätekniikan uusimiseen sekä talo- ja energiatekniikan investointeihin. Monissa kaupoissa kiinteistöt ja laitteet alkavat jo olla vanhoja, Nieminen kertoo.
– Kyselyn aikahaarukkaan vaikuttivat erityisesti EU:sta tulevat tiukat vaatimukset energiatehokkaille kylmälaitteille ja niihin liittyville kylmäaineille.
Käytännössä kauppojen kylmälaitteet pitää uusia vuoteen 2030 mennessä. Kyläkaupoissa tähän arvioidaan tarvittavan yhteensä yli 37 miljoonaa euroa ja myymälää kohti keskimäärin yli 200 000 euroa.
– Tarvittavat investoinnit ovat huomattavia, mutta niissä onkin kysymys vuosien tai jopa vuosikymmenien aikana kerääntyneen korjausvelan maksusta. Kerran uudistettu kyläkauppa on pitkään toimintakykyinen, Nieminen muistuttaa.
Viimeksi tukea sai 178 kauppaa
PTY:n kysely koski pitkän tähtäimen investointitarpeita myymälöissä, jotka saivat kyläkauppatukea vuosina 2021–2022.
Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli vielä 191 kyläkauppaa, joista 178 sai tukea. Se myönnettiin lähes kaikille tukea hakeneille kauppiaille.
– Vastaukset kuvaavat suoraan tilannetta S-ryhmän, K-ryhmän ja M-ketjun kyläkaupoissa, joita oli 107. Muiden osalta laskelmat perustuvat arvioon keskimääräisistä investointitarpeista alle ja yli 200 neliön myymälöissä, Nieminen sanoo.
Kauppojen rukkaaminen ajan tasalle voi osaltaan edistää myös omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia.
– Uusienkin yrittäjien on rohjettava ottaa kyläkaupan pyörittäminen elämäntehtäväkseen, Nieminen toteaa.
Kyläkaupan myyntipinta-ala on alle 400 neliömetriä ja päivittäistavarakaupan liikevaihto alle kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2021 kyläkauppojen päivittäistavaroiden myynti oli yhteensä 94,1 miljoonaa euroa.
Vielä vuonna 1999 kyläkauppoja oli 915. Vuonna 2011 niitä oli 385 ja vuonna 2017 enää 241. Pohjois-Pohjanmaalla kyläkauppoja oli toissa vuoden lopussa 15, Kainuussa kahdeksan ja Lapissa 19. Myymäläautoja ja -veneitä oli käytössä koko maassa enää kaksi.
"Yllätyksiin ei juuri ole varaa"
Kyläkauppoja ovat jo pitkään karsineet varsinkin maaltamuutto ja työpaikkojen siirtyminen kasvukeskuksiin.
Korona-aikana mökkeilyn, etätöiden, monipaikkaisen asumisen ja kotimaanmatkailun lisääntyminen piristivät monen kyläkaupan bisnestä. Viime aikoina näkymiä ovat synkistäneet kiihtyvä inflaatio ja sähkön kallistuminen.
– Sähkön hinnan nousu on vienyt monta kyläkauppiasta konkurssin partaalle. Kun pienillä katteilla pelataan, niin tämmöisiin yllätyksiin ei juuri ole varaa, Nieminen sanoo.
PTY on jo pitkään toivonut ja esittänyt, että vähintään itsehoitolääkkeet sekä vahvat oluet ja vähintään miedot viinit saataisiin ruokakauppojen hyllyille.
– Ne toisivat huomattavan määrän lisämyyntiä ja tukisivat sitä perusajatusta, että kyläkauppa on alueensa monipalvelukeskus. Kauppa kyllä pystyisi näidenkin tuoteryhmien myynnin vastuullisesti ja turvallisesti hoitamaan, Nieminen sanoo.
– Toivottavasti turhan sääntelyn purkamiseen näissä asioissa ryhdytään jo tulevalla hallituskaudella.
Nieminen huomauttaa, ettei Alkolla juuri ole ollut halua kehittää nykyistä asiamiesmalliaan. Noutopisteiden korkeista toimitusmaksuista kärsivät sekä kaupat että kuluttajat.
Sähkölaskut huolettavat kauppiaita
Tänä vuonna kyläkauppatukea voi hakea 13.3.–2.5.2023. Tuki kauppaa kohti on korkeintaan 15 000 euroa. Jos kauppias tarjoaa myös myymäläautopalvelua, tukea voi herua enintään 20 000 euroa.
Tukikriteerit ovat käytännössä samat kuin edelliselläkin hakukierroksella. Kaupan on muun muassa sijaittava maaseutualueella ja toimittava ympäri vuoden.
– Melkein kaikki kyläkaupat täyttävät hakukriteerit, ja aiemmilla kerroilla suurin osa kyläkaupoista on tukea hakenut. Myös tukisumma kauppaa kohti pysynee suunnilleen samana, erityisasiantuntija Tommi Alanko Ruokavirastosta toteaa.
Ruokavirastoon on tullut viime aikoina joitakin huolestuneita yhteydenottoja kauppiailta, joiden talous on nyt tiukalla muun muassa korkeiden sähkölaskujen vuoksi.
– Kauppojen lopettamisia tietoomme ei ainakaan vielä ole tullut. Tilanne tarkentuu, kunhan viimeksi tukea saaneet kaupat ovat antaneet selvityksensä tuen käyttämisestä, Alanko toteaa.
Kyläkauppatuki
Tuen tarkoituksena on edistää palvelujen saatavuutta ja elinvoimaa maaseudulla. Avustusta myönnetään valtion talousarviossa osoitettujen varojen rajoissa.
Kaupat ovat voineet hakea tukea toimintansa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Niiden on myös annettava selvitys siitä, miten tukirahat on käytetty.
Tukea saavan kaupan on sijaittava vähintään 7,5 kilometrin päässä toisesta kaupasta tai oltava muutoin vaikeasti saavutettavissa.
Yrityksen on sitouduttava tarjoamaan päivittäistavarakauppapalvelua 1.7.2023–30.6.2024. Kaupan on myös tarjottava vähintään yhtä lisäpalvelua, kuten posti- ja apteekkipalveluja.
Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta.
Tukea viilailtu
Vuonna 2019 jaettua kyläkauppatukea haki noin 220 ja sai vain 86 kauppaa, joille avustusta myönnettiin yhteensä miljoona euroa. Hakemuksia tuli yli tuplasti enemmän kuin Ruokavirastossa osattiin odottaa.
Reilun 11 000 euron avustuksen sai Pohjois-Pohjanmaalla 11, Kainuussa yhdeksän ja Lapissa 17 kyläkauppaa.
Suurin osa hylkäyspäätöksistä johtui siitä, ettei tukea hakenut kauppa sijainnut Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaisella harvaan asutulla maaseudulla.
Vuonna 2021 rahaa oli jaossa kaksi miljoona euroa ja tuki laajennettiin koskemaan myös muuta kuin harvaan asuttua maaseutua.
Tukea haki 186 ja sai 178 kyläkauppaa, joista ketjuihin kuuluvia oli 91. Pohjois-Pohjanmaalla noin 11 000 euron tuen sai 16, Kainuussa kahdeksan ja Lapissa 18 kauppaa.
Avustusta herui muun muassa Haapajärvelle, Hailuotoon, Iihin, Kalajoelle, Kuusamoon, Kärsämäelle, Merijärvelle, Muhokselle, Pudasjärvelle, Siikajoelle, Taivalkoskelle ja Ylivieskaan.
