Oulun talousalueen kunnat ovat tilanteessa, jossa suurhankkeet avaavat uusia mahdollisuuksia. Oulun Kauppakamarin arvion mukaan, kun kaikki isot hankkeet lasketaan yhteen, puhutaan satojen miljardien potentiaalista. Kunnissa tulisi kuumeisesti pohtia, miten kunnat pääsisivät tähän mukaan, kun osa kunnista kamppailee vähenevien resurssien kanssa ja palveluiden menetyksiä pelätään. Kilpailu asukkaista ja yrityksistä on kovaa – menestyvät alueet tarjoavat parhaat edellytykset elinkeinoelämälle ja hyvinvoinnille.
Oulu on koko lähialueen kasvumoottori, ja se on mahdollistanut lähialueiden kasvun. Oulun rooli tulisi jatkossakin pitää vahvana. Oulu tarjoaa osaamista, koulutusta ja kansainvälisiä yhteyksiä, jotka hyödyttävät koko talousaluetta. Samalla on varmistettava, ettei kehitystä hidasteta lisääntyvällä byrokratialla. Kaavoituksen ja lupaprosessien sujuvoittaminen on keino, jolla voidaan vauhdittaa investointeja ja yritysten sijoittumista alueelle. Viranomaisten yhteistyökyky ja palveluasenne ratkaisevat, kuinka nopeasti ja joustavasti nämä prosessit etenevät.
Kunnissa ja niiden toimintatavoissa on eroja. Mitä kauempana kasvukeskuksesta ollaan, sitä tärkeämpää on yhteistyö ja joustavuus. Pienemmät kunnat voivat hyötyä Oulun vetovoimasta esimerkiksi tarjoamalla yrityksille kilpailukykyisiä tontteja ja ketterää päätöksentekoa. Kuntien välille ei tarvittaisi näkymättömiä rajoja, jäykkyyttä ja naapurikateutta, jotka estävät koko alueen kehitystä. Kuntien ei myöskään kannattaisi tehdä kaikkea yksin.
Oulun eteläisellä alueella, kuten Limingassa, Tyrnävällä, Lumijoella ja Siikajoella, on panostettu uusiutuvaan energiaan ja omavaraisuuden vahvistamiseen. Vetyteknologia, bioenergia ja puhdas energia, metsäteollisuus, maatalous ja matkailu ovat aloja, joiden rooli pitäisi tässä ajassa nähdä omavaraisuuden kannalta kriittisinä. Yhteistyöllä näissäkin voitaisiin saavuttaa enemmän. Alueen kehittyvä elinvoima perustuu siihen, että tunnistamme omat vahvuutemme ja kehitämme niitä yhdessä.
Suurinvestoinnit suuntautuvat sinne, missä pohjatyöt on tehty ja investointiympäristö on valmis. Tonttipolitiikassa tulisi olla ennakoiva ote – sopivien alueiden kartoittaminen kuntarajat ylittäen voi olla ratkaisevaa, kun tulevaisuuden suurhankkeet lähtevät liikkeelle. Näiden hankkeiden saaminen alueellemme hyödyttää koko talousaluetta, eikä yksittäisen kunnan pidä ajatella vain omaa etuaan.
Myös elinvoimapalveluissa olisi mahdollisuus kuntien ylittävään yhteistyöhön. Elinvoimapalveluiden kehittämisessä voitaisiin miettiä laajempia hartioita, jolloin resursseja yhdistämällä saataisiin parempia palveluita yrityksille ja uskottavuutta investoinneille. Useamman kunnan yhteinen hankeyhtiö voisikin tuottaa vaikuttavampia elinvoimapalveluita, tutkimustyötä ja houkutella uusia investointeja. Yhteistyö ei heikennä kuntien asemaa, vaan vahvistaa sitä.
On aika nähdä yksittäisiä kuntia laajempi kokonaisuus. Kuntien ei kannata taistella yksin rajallisilla resursseilla, vaan rakentaa vahvempi tulevaisuus yhteistyöllä. Oulun talousalueen kuntien tulisi tehdä samanlaista yhteistyötä elinvoiman kehittämisessä kuin tehdään nyt kaksoisraiteen valmistelussa.