Viimeisten kuukausien aikana kuntia on laitettu paremmuusjärjestykseen oikein urakalla. Asialla ovat olleet pankit kuten Hypo-pankki, suunnittelu-ja konsulttitoimistot Ramboll LIVCY-elävyysindeksin kautta ja WSP sekä kiinteistöliitto joka on selvittänyt kuntien asumisen kustannuksia.
Jokainen taho on koettanut luoda uuden, oman mittarin jolla ne arvioivat haluamiaan asioita. Mittareiden oikeellisuutta ja luotettavuutta ei ulkopuolinen kykene arvioimaan. Tuloksia julkaistaan kutenkin totuuksina, vaikka niissä saattaa piillä isot virhemarginaalit. On hyvä todeta, että Liminka, Kempele ja Oulu ovat pärjänneet näissä vertailuissa hyvin.
Kiinteistöliiton jokasyksyisen indeksitalo-selvityksen asumisen kalleutta kuvaavan tutkimuksen tulokset ovat sinänsä ihan oikeat mukana olevia kuntia vertailtaessa, mutta esille ei ole tullut riittävästi se, että tutkimuksessa oli mukana vain 59 kuntaa ja kaupunkia. Kyseisessä tutkimuksessa esimerkiksi Liminka tai Tyrnävä eivät ole mukana lainkaan. Totuus asumisen kalleudesta tai halpuudesta eri kunnissa saattaa olla siten jotain muuta kuin lehtien otsikoissa.
Rambollin luoma uusi LIVCY-elävyysindeksi perustuu 15 minuutin kaupunkiajatteluun ja mittaa erityisesti arjen palvelujen ja toimintojen kävelysaavutettavuutta ja monipuolisuutta asuinympäristössä. Indeksissä korostetaan siis kävelyä, joka suosii tiiviitä ja väkirikkaita kaupunkeja ja alueita, kuten Töölöä Helsingissä. Perinteinen väljä ja maaseutumainen asuminen ei tuo menestystä tällä mittarilla.
Hypo-pankki on laittanut kunnat järjestykseen asuntorahoittajan silmin. Se lisäsi tänä vuonna indeksiin uutena ympäristönäkökulman. Asuntojen vakuusarvo on hyvä ja se säilyy Limingassa, kiitos kasvavan ja erittäin korkeasti koulutetun väestön. Myös ympäristön merkitys kasvaa ja Liminka ja Kempele sijoittuivat selvityksessä myös sen suhteen parhaimpaan pienryhmään, mikä ei ole yllätys.
Limingan sijoitus on selvityksessä kokonaisuudessaan erittäin korkealla, vaikka se putosi hieman edellisvuodesta. Pudotus johtui asuntokaupan määrän vähenemisestä sekä yllättävästä tulvariskistä. Taustalla on tonttipula, mutta voisiko syynä olla myös tyytyväisyys asumiseen Limingassa? Kun on kerran Liminkaan muuttanut ei haluta muuttaa pois ja myytiin ei siten tule vanhoja asuntoja?
Tulvariski on käsittämätön ja sen osalta asia tulee selvittää.
Suunnittelu- ja konsultointiyhtiö WSP on osaltaan kehittänyt oman elinvoimaindeksin, jossa Liminka oli seudun toiseksi paras. Mittari kertoo tekijöiden mukaan kuntien tulevaisuuden valmiuksista. Mukaan on otettu muun muassa vihreä rakennemuutos, yritysten liikevaihdon, työllisyyden ja palkkatason kehitys. Limingan ja Kempeleen tulevaisuus näyttää siten hyvältä.
Mittareiden luojat ja media ovat isossa roolissa uutisoidessaan näistä tutkimuksista. Niillä luodaan mielikuvaa suuntaan tai toiseen ja vaikutetaan voimakkaasti tulevaisuuden elinvoimaan ja siihen minne perheet kodin perustavat tai yritys sijoittuu. Siksi olisi erittäin tärkeää, että mittareiden taustoja pystyttäisiin ja ehdittäisiin avaamaan riittävän laajasti.
Yhä enemmän korostuu myös kansalaisten kyky arvioida kriittisesti perinteisen ja sosiaalisen median kanavien uutisointia.
Kuntien järjestys on kuitenkin selvä: Hyvä, parempi, Liminka!