Terveys: Jopa kol­man­nes muis­ti­sai­rauk­sis­ta olisi eh­käis­tä­vis­sä viiden sormen oh­jeel­la

Koulut: Luo­to-ryh­mäs­sä saa opis­kel­la omaan tahtiin – "Täällä ei tar­vit­se pelätä mi­tään", Riina kehuu

Mainos: Talvitarjouksena Rantalakeus Digi tai myös painettu lehti, katso tarjoukset tästä

Mielipidekirjoitus

Kris­tian pohtii, olisiko vii­saam­paa ostaa vettä Kem­pe­leen kun­nal­ta sen sijaan että val­jas­tet­tai­siin Ran­ta­ky­län vir­kis­ty­sa­lue ve­den­tuo­tan­toon

Unohdetaanko Rantakylän virkistysalueen kehittäminen, jos alue varataan vedentuotantoon, kysyy Kristian Ruotsalainen.
Unohdetaanko Rantakylän virkistysalueen kehittäminen, jos alue varataan vedentuotantoon, kysyy Kristian Ruotsalainen.
Kuva: Emmi Kallio

Limingassa ollaan isojen päätösten edessä tänä syksynä. Vedentuotantokapasiteettia pitää vahvistaa joko rakentamalla uusi liki 9 miljoonan euron vesilaitos tai siirtymällä Kempeleen vesilaitoksen tuottamaan ostoveteen.

Ostoveden toteuttaminen on ainakin puolet halvempi ratkaisu oman vesilaitoksen investointiin nähden. Kempeleessä on tällä hetkellä Suomen halvinta pohjavettä – veden hinta asiakkaalle verollisena on 1,05 euroa per kuutio. Limingassa vesi maksaa tällä hetkellä 1,69 euroa per kuutio. Uuden vesilaitoksen myötä Limingassa veden hinta voisi nousta jopa 2,5 euroon per kuutio.

Investointi tulee rasittamaan Limingan kunnan taloutta ja raha on pois muista tärkeistä kehityskohteista. Kempele on kiinnostunut myymään tarvittavan määrän vettä liminkalaisille kilpailukykyiseen hintaan.

Hyvä kuntalainen oletko sinä valmis maksamaan korkeampaan hintaa samanlaisesta pohjavedestä? Kempeleen pohjavesi on niin sanottua syvää pohjavettä, tuotantomäärät ovat huomattavasti isommat ja syväpohjavesi on laadullisesti tasaisempaa. Limingassa pohjavesi on enemmän pinnassa ja alttiimpaa pinnassa tapahtuville muutoksille. Tämä selittänee Kempeleen halvempaa hintaa.

Oman vedentuotannon puolesta on sanottu, että se on huoltovarmempi. Itse en näe perusteita tälle huoltovarmuudelle tai sen tuovan parempaa ratkaisua huoltovarmuuden suhteen. Limingassa on toimivia vesilähteitä myös jatkossa, vaikka pääasiallinen vesi tulisikin Kempeleestä. Limingan ja Kempeleen välillä on jo riittävän suuri yhteysputki veden toimittamiseksi Liminkaan, eli yhteistyön laajentaminen kuntien välillä voitaisiin laajentaa vähemmällä rakentamisella kuin oman uuden vesilaitoksen rakentaminen. Kuntarajat ovat keinotekoinen raja rajata vedentuotantoa tai määrittää huoltovarmuutta – tässä olisi oiva tilaisuus lisätä kuntiemme välistä yhteistyötä.

Kalajokilaaksossa (Vesikolmio) on tehty 53 vuotta huoltovarmasti vedenhankintaan kuuden kunnan yhteistyössä. Naapuriin voidaan luottaa, jos vaan halutaan.


"Hyvä kuntalainen oletko sinä valmis maksamaan korkeampaan hintaa samanlaisesta pohjavedestä? "

On todellinen uhka, että Rantakylän virkistysalueen kehittäminen lopahtaa oman vesilaitoksen rakentamiseen. Valitettavasti tämä näyttäisi olevan jo tapahtumassa. Rantakylä ja sen monet eri liikuntalajien harrastajat ovat jo vuosia odottaneet hiihtomajaa virkistysalueelle. Panostuksia virkistysalueelle ja investointisuunnitelmia on annettu odottaa.

Oman vesilaitoksen myötä Rantakylä muodostuu Limingan tärkeimmäksi vedenottoalueeksi. Saako Rantakylän luonnossa liikkua enää tuttuun tapaan, kun uhkana on koliformisten bakteerien siirtyminen veteen? Rantakylän valjastaminen Limingan tärkeäksi vedentuotantoalueeksi tuo rajoitteita niin virkistysalueen kehittämiseen kuin maankäyttösuunnitelmiin ja myönnettäviin rakennuslupiin. Minkä hinnan maksamme uudesta vesilaitoksesta?

Voisimmeko ostaa halvempaa vettä Kempeleestä ilman kohtuuttoman suurta investointia ja rajoitteita kuntalaisten suosimalle virkistysalueelle?

Kristian Ruotsalainen (kok.)Limingan kunnanvaltuutettu