Koodausta käytetään monessa eri työssä ja se on ratkaisevassa roolissa, kun tehdään pelejä ja ohjelmia, joissa koodeja käytetään pääasiallisesti.
Koodareita tarvitaan suuri määrä, mutta koulutettujen koodaajien määrä on hyvin alhainen ja koulutuksen saaminen on vaikeaa. Yritysten menestyminen voi riippua myös siitä, saavatko ne tarpeeksi koodaajia omaan tiimiinsä valmistamaan esimerkiksi uutta peliä. Yritysten menestys on meillekin tärkeää, sillä ne takaavat monelle toimeentulon ja sovellukset helpottavat elämäämme.
Ohjelmistoalalle mahtuisi tälläkin hetkellä noin 7000 koodaria, mutta Suomessa koodareita koulutetaan vain muutamia satoja vuoden aikana. Koodarit saavat Taloussanomien mukaan palkkaa noin 5000-7000 euroa kuukaudessa riippuen projektin koosta ja sisällöstä.
Koodareiden alhainen määrä voi myös johtua stereotypioista, joissa ajatellaan, että vain pojat voivat koodata. Linda Liukas on Suomen tunnetuin koodauslähettiläs ja hän on myös lastenkirjailija. Hän perusti vuonna 2010 vapaaehtoisjärjestön nimeltä Rails Girls, jossa opetetaan naisille ja tytöille koodaamista. Liukkaan perustama järjestö on levinnyt ympäri maailmaa jo yli 200 kaupunkiin.
Koodauksen määrää voisi lisätä mainostamalla ja pitämällä koodauskerhoja. Koodatessa oppii englannin kieltä sekä erilaisia ohjelmointikieliä ja voi tutustua uusiin ihmisiin. Koodaus vaatii enimmäkseen hyvää ajattelukykyä ja pitkäjänteisyyttä. Koodauskerhoissa opetellaan ensimmäisenä koodaamiseen tarvittavat perusalkeet, minkä jälkeen kokeillaan tehdä annettuja tehtäviä itsenäisesti ja tarvittaessa kysytään opettajalta apua. Kerhot saattavat herättää kiinnostusta koodaamiseen ja johtaa jopa ammattiin koodaamisen parissa.
Limingan kunnassakin pystyy harrastamaan koodausta. Harrastava Liminka -hankkeeseen kuuluvat Pythonin alkeet ja peliprojekti -kerho, joihin voi osallistua Tupoksessa ja Limingassa. Kerhoon voi vielä liittyä, vaikka se on alkanut jo viime syksynä.
Koodaamista ei usein tehdä vain rahan tai menestyksen takia, vaikka ne voivatkin olla työn sivuseikkoja. Koodaamisen hauskuus tulee koodien yhdistelystä haluttuun kokonaisuuteen, josta valmistaja unelmoi. Koodit ovat kuin pieniä palapelin osia, joilla rakennetaan lopullinen luomus.
Matti Herrala ja Toni Tuppurainen
koodaamisesta kiinnostuneet
Mielipide on kirjoitettu Tupoksen koulun nuorten verkkotoimituksessa, joka 7.-11. helmikuuta tuottaa sisältöä Rantalakeuden verkkoon.