Kolumni

Kevään tur­val­li­suus­rat­kai­suil­la ra­ken­ne­taan rauhaa – ­Ma­ri-Lee­nan mummi toimi so­ta-ai­ka­na il­ma­val­von­ta­lot­ta­na Kan­nak­sel­la ja opetti lap­sen­lap­sil­leen, että tär­kein­tä on rauha

-
Kuva: Janne Körkkö
Eduskunnasta

Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan, monella suomalaisella nousi mieleen kuulemansa tai kokemansa sotamuistot. Isovanhempani olivat syntyneet 20-luvun alussa. Laihialainen mummani toimi lottana ja paappani oli sodassa seitsemän veljensä kanssa, joista yksi kaatui. Ruokolahtelaiset isovanhempani olivat molemmin sodassa Karjalan kannaksella.

Mummini toimi parhaat nuoruusvuotensa Kannaksella ilmavalvonnassa lottana. Sota-ajan kokemuksista johtuen hän toimi siten, että elämässä kaikkein tärkeintä on rauha. Mummi opetti myös meitä lapsenlapsia arvostamaan ja vaalimaan rauhaa. Rauha koostuu monista asioista ja se on tärkeää niin maiden, kansakuntien kuin naapureiden välillä.

Valitettavasti Venäjä ei halunnut vaalia rauhaa. Se on sivuuttanut kaikki kansainväliset sopimukset ja pommittanut myös siviilejä niin päiväkodeissa, sairaaloissa kuin kulttuurikohteissa. Sodalla, vaikka toivomme sen jäävän lyhyeksi, on kauaskantoiset vaikutukset. Inhimillisen katastrofin lisäksi se heijastuu Euroopan turvallisuuteen, varautumiseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja liikkumiseen, ympäristöratkaisuihin ja markkinoiden epävarmuuteen.

Hyökkäys muutti Euroopan ja sen mukana Suomen turvallisuustilannetta pysyvästi. Se muutti myös meidän suomalaisten näkemystä Nato-jäsenyydestä selkeästi.  Helsingin sanomien gallupissa maaliskuun lopulla suomalaisista 54 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä. Tammikuun alussa luku oli 28. Myös päättäjien tasolla liikehdintä Nato-jäsenyyden kannalle on ollut huomattavaa.

Puolustuksemme on jo pitkään ollut yhteensopiva Nato-joukkojen kanssa, vaikka emme olekaan Naton jäsenmaa. Ajattelen, että Nato olisi Suomelle paras puolustusratkaisu ja rauhan tae. Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä Joensuun puoluekokouksesta 2006 lähtien. Lappeenrannan puoluekokouksessa 2016 päivitimme linjaksi, että Suomen kannattaa hakea Nato-jäsenyyttä lähivuosina.

”On tärkeää, että Nato-keskustelua käydään vihdoin laajasti. Eduskunta saa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon päivityksen huhtikuun lopussa. Sen yhteydessä valtionjohto ilmaisee kannan mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemiselle.”

Natoon liittyminen on monivaiheinen diplomaattinen ja poliittinen prosessi. Siihen vaikuttaa hakijamaan ja olemassa olevien Nato-maiden poliittiset prosessit ja se, kuinka toivottu hakijamaa on jäseneksi.

Sipilän hallitusohjelman mukaisesti Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista teetettiin selvitys vuonna 2017. Selvityksen mukaan Suomi sopisi hyvin Nato-perheeseen. Asevoimamme ovat Nato-standardien mukaiset. Puolustuksen ryhmitys ja strateginen asemoituminen Pohjois-Euroopassa sekä puolustuspolitiikkamme periaatteet ovat Naton tavoitteiden ja linjausten kanssa. Jäsenyys vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, sillä täysjäsenyys loisi meille viidennen artiklan mukaiset turvatakuut. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset, sillä Nato on pienten kulujen organisaatio. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset ja kyse olisi pienestä hinnasta turvallisuutemme parantamiseksi.

On tärkeää, että Nato-keskustelua käydään vihdoin laajasti. Eduskunta saa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon päivityksen huhtikuun lopussa. Sen yhteydessä valtionjohto ilmaisee kannan mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemiselle. On toivottavaa, vaikkei välttämätöntä, että Suomi ja Ruotsi hakisivat Nato-jäsenyyttä samoihin aikoihin.

Turvallisuuspoliittiset päätökset vaikuttavat myös siihen, kuinka vakaana ja houkuttelevana maana Suomi nähdään tulevaisuudessa. Tärkeää, että keskitymme rauhan rakentamiseen ja sen takaamiseen. Tehdään linjauksia siten, että Suomi on jatkossakin hyvä ja turvallinen maa asua ja opiskella, tehdä työtä ja yrittää sekä investoida.

Mari-Leena TalvitieKirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja Oulusta.