
Hyvinvointialueuudistus mullistaa kuntien toiminnan vuonna 2023 sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä hyvinvointialueen vastuulle. Tätä ajatusta on toisteltu väsymiseen asti, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Mikä muuttuu?
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten ennakoiminen on aina ollut kunnille haastava tehtävä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetointiin liittyvässä epävarmuudessa on ollut kyse miljoonista euroista, mikä ei ole voinut olla heijastumatta kunnan muun toiminnan suunnitteluun. Kuntien huomio on kiinnittynyt suurelta osin juuri sosiaali- ja terveyspalveluihin, koska ne ovat muodostaneet suurimman menoerän kunnan budjettiin. Kun suurin ja epävarmin menoerä siirtyy hyvinvointialueen vastattavaksi, kunnat voivat keskittyä muihin toimintakokonaisuuksiin, kuten vapaa-ajan palveluihin ja sivistystoimeen.
Vaikka vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta kuntalaisille päättyy ensi vuonna, kunnille jää edelleen velvoite edistää kuntalaisten hyvinvointia. Kuntien kannattaa ottaa tämä velvoite tosissaan, sillä hyvinvointityö on myös vetovoimatyötä.
Kuntalaisten hyvinvointia voidaan lisätä esimerkiksi tarjoamalla entistä parempia liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia sekä tukemalla vireää kulttuuritoimintaa. Samalla hyvät ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä aktiivinen kulttuuriympäristö ovat tärkeitä tekijöitä, kun muuttohaluiset tekevä päätöstä, mihin kuntaan he muuttavat. Uusien asukkaiden mukana kuntaan saapuu uutta työvoimaa, minkä perässä vuorostaan seuraa uusia yrityksiä. Asukkaiden hyvinvoinnin tukemisessa on siis kyse kunnan elinvoimasta.
Tulevaisuudessa yhä tärkeämpi hyvinvointityön osa-alue on kunnan ja järjestöjen välinen yhteistyö. Järjestöjen panos kuntalaisten hyvinvointiin on jo nykyisin merkittävää ja vaikutus tulee korostumaan entisestään, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kunnan vastuulta ja katse voidaan kunnassa suunnata kokonaan ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön. Juuri ennaltaehkäisevässä työssä järjestöjen toiminta on korvaamatonta.
Kunta voi omalla toiminnallaan tarjota puitteet hyvinvointia edistävälle työlle, kuten liikunnalle, kulttuurille ja perinnetyölle, mutta järjestöt ovat moottoreita, jotka hyödyntävät järjestelmällisesti kunnan tarjoamia harrastusmahdollisuuksia ja saattavat kuntalaiset harrastusten äärelle. Kunta mahdollistaa, järjestöt hyödyntävät – kyse on kumppanuudesta. Tästä syystä myös vahva järjestökenttä on elinvoimakysymys, joka kuntien on jatkossa huomioitava.
Kunnan ja järjestöjen välisen suhteen ohella myös kunnan ja kuntalaisen välinen suhde kaipaa päivittämistä erityisesti vuorovaikutuksen osalta. Kempeleessä yhteisöllisyys ja osallisuus on koettu arvoiksi, joita on haluttu korostaa, ja asukkaita otetaankin aktiivisesti mukaan päätöksentekoon esimerkiksi asukaskyselyiden avulla.
Tämän vuoden uusi kokeilu on osallistuva budjetointi, jossa kuntalaiset saavat ehdottaa ideoitaan ja äänestää toteutettavasta budjettikohteesta. Kempele on myös keväällä alkanut laatia yhteisöllisyysohjelmaa, johon kootaan olemassa olevat kuntalaisten ja järjestöjen osallistumiskanavat ja samalla pohditaan uusia täydentäviä toimenpiteitä.
Yhteisöön kuulumisen tunnetta ja kuntalaisten osallistumista pyritään edelleen vahvistamaan, koska ne ovat tärkeitä henkistä hyvinvointia ylläpitäviä tekijöitä.
Tulevaisuuden kunnassa yhteisöllisyys ja vaikuttaminen ovat keskiössä.
Toni Saranpää
Kirjoittaja on Kempeleen kunnan hallintojohtaja.