Kati Gran aloitti Lumijoen talous- ja hallintojohtajana elokuun puolivälissä. Vain viikkoa aikaisemmin hän oli saapunut uuteen kotikuntaansa tyttärensä ja muuttolaatikoidensa kera.
Ensin kaksikko asettui vuokralle rivitaloon, kunnes Varjakasta löytyi omakotitalo läheltä luontoa. Nyt vieressä ovat metsät ja meri, joista myös lemmikit ovat riemuissaan.
Lumijoki ei ollut Granille entuudestaan aivan vieras.
– Lapsena kävin täällä setäni perheen kesämökillä ja aikuisiällä satunnaisesti. Tiesin, millainen kunta on kyseessä, mutten tuntenut etukäteen yhtäkään asukasta.
Yli-Iissä syntynyt Gran suoritti peruskoulunsa loppuun Iissä ja valmistui Oulun yliopistosta vuosituhannen alussa ekonomiksi. Ensimmäiset työpaikkansa vastavalmistunut sai maakunnan yrityksistä ja Kiimingin seurakunnasta.
Urapolku johdatti Granin seuraavaksi Etelä-Suomeen Mäntsälän kunnan talouspäälliköksi. Gran asui tuolloin Riihimäellä, mistä sai myöhemmin hallintopäällikön paikan.
Tyttärensä syntyessä Gran piti pienen tauon ja suoritti loppuun johdon erikoisammattitutkinnon. Seurakuntien talousjohtajuuksien jälkeen urallaan edennyt Gran uskoi olevansa valmis seuraavaan haasteeseen: Padasjoen kunnanjohtajuuteen.
Tuoreena kunnanjohtajana Gran sukelsi suoraan syvään päätyyn ja keskelle tulehtunutta tilannetta.
– Olin liian keltanokka siihen rooliin. En osannut toimia poliitikkojen kanssa toivotulla tavalla, mikä toi haasteita.
Reilun 2000 asukkaan kunnassa asiat oli totuttu tekemään tietyillä tavoilla, joista Granin mukaan edes kuntalaiset eivät aina pitäneet. Gran halusi muuttaa suuntaa.
Vahva poliittinen ohjaus vaikutti käytännön työhön. Lopulta Gran päätyi itse jättämään tehtävänsä vuonna 2023.
– Jos olisin lähtenyt heti, kun ensimmäiset haasteet tulivat, olisin lähtenyt paljon aikaisemmin. Kuntalaiset kuitenkin tukivat ja halusivat minun jatkavan. Yritin neuvotella ja sovitella, mutta yhteistyö ei toiminut.
Vaikka kokemus oli hurja, oppi Gran, että ihminen on yllättävän kestävä. Kenties eniten häntä harmitti negatiivinen julkisuus kuntalaisten ja kunnan puolesta.
– Siksi ratkaisuja ei pidä tehdä vain itsensä vaan myös muiden tähden.
Kahden Padasjoella vietetyn vuoden jälkeen Gran siirtyi talous- ja henkilöstöpäälliköksi Lahden ensi- ja turvakodille. Kaipuu takaisin Pohjois-Suomeen oli kuitenkin herännyt. Asuivathan Granin vanhemmat yhä Iissä ja sukulaiset Oulun seudulla.
Muutto olisi voinut olla edessä myös vuosia aiemmin.
– Hain edelliselläkin kerralla Lumijoen talous- ja hallintojohtajaksi. Minut haastateltiin, mutten tullut valituksi. Se jäi hampaan koloon.
Nyt mahdollisuus tarjoutui uudelleen ja tällä kertaa tärppäsi. Valinnan myötä Gran päätti jättää luottamustehtävänsä Padasjoella.
Asunnostaan hän sen sijaan ei luopunut. Satavuotias koulurakennus on tällä hetkellä vuokrattuna.
Monissa aiemmissa työtehtävissään Gran on kokenut olevansa yksinäinen johtaja tai esihenkilö. Toisinaan työrooli on vaatinut Granilta puolueettomuutta, jolloin hän on tarkoituksella pitänyt etäisyyttä työkavereihinsa.
Haastavista käänteistä on vaikea selvitä yksin ilman tiimiä, joka tukisi.
– Padasjoella työkaverit eivät uskaltaneet tukea minua julkisesti. Sain kuitenkin kulisseissa paljon tukea.
Lumijoella Gran kuvailee asemaansa loistavaksi: nyt hän ei ole kenenkään esihenkilö. Rooli ei suinkaan ole huolettomampi, mutta vapaampi kylläkin.
– Tärkeintä on hoitaa oma vastuunsa. Pienessä kunnassa yksittäisellä tekijällä on iso kokonaisuus tehtävänään. Toisaalta työn monipuolisuus on rikkaus.
Granin työ kattaakin sekä hallinto-, henkilöstö- että talousjohtajan tehtävät. Ajankäyttö vaatii tarkkaa priorisointia samalla vuositavoitteita silmällä pitäen.
– Hallinnon koko tiimi on täynnä loistavia työkavereita. Myös päätöksentekijöiden yhteishenki toimii, ja se heijastuu meille työrauhana.
Ystävällinen, auttavainen ja vastaanottavainen ilmapiiri ei ole itsestäänselvyys, sen Gran tiedostaa hyvin.
Lumijoen kaltaisella pienellä paikkakunnalla työasiat saattavat seurata vapaa-ajallekin. Usein kohtaamiset työtuntien ulkopuolella ovat kuitenkin positiivisia.
Uutena lumijokisena Grania on tosin huvittanut se, että paikallisten tilojen nimet eivät kulje käsi kädessä tilan omistajan sukunimen kanssa.
– Luulen, että puhutaan kahdesta eri asiasta, vaikka puhutaankin yhdestä ja samasta, Gran naurahtaa.
Gran on huomannut, että vuorovaikutus on tärkeää, jotta hän oppii, mistä milloinkin keskustellaan.
Jos Gran puolestaan kaipaa omaa rauhaa, suuntaa hän luonnon helmaan. Suksilla pääsee liikkumaan hangilla ja Varjakan jäillä. Viime viikonloppuna Gran pisti pilkkivälineensä valmiiksi. Tuoretta kalaa saa myös kalahallilta, mikä oli Granille yllätys. Samoin koirapuisto.
– En ole vielä nähnyt kaikkia Lumijoen mahdollisuuksia. Erityisesti odotan Varjakan kesätapahtumia.
Talous- ja hallintojohtajan koeaika on päättymässä helmikuussa. Kuluneilta kuukausilta Granin mieleen on jäänyt muun muassa talousarvion valmistelu.
– Tämä työ on näköalapaikka koko kunnan toimintaan. Saan päivittäin huomata, kuinka tärkeä rooli kunnalla palveluiden turvaamisen ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta on.
Kun Gran ajelee pohjoisemmasta kohti Lumijokea, alkaa hänestä tuntua siltä kuin palaisi kotiin. Etelä-Suomessa vietettyjen 15 vuoden jälkeen kaipuuta takaisin ei enää ole.
Aluksi Gran ei tuntenut paikkakunnalta ketään, mutta nyt vastaan tulee tuttuja kasvoja. Ne saavat paikan tuntumaan kodilta.
Lumijoen kunnan talous on melko hyvä. Näin kertoo kunnan talous- ja hallintojohtaja Kati Gran. Hänellä on vahva luottamus siihen, että kunta jatkaa palveluiden tuottamista itsenäisesti tulevaisuudessakin.
Vaikka tulisi muutama huonompi vuosi, kunnan talous ei ole heti kriisissä. Aiemmilta vuosilta on nimittäin kertynyt rahaa puskuriksi.
Granin mukaan kunnan taloudellisesta itsenäisyydestä kannattaa pitää kiinni.
– Kuntalaisille itsenäisyys on tärkeää, koska siten he voivat parhaiten vaikuttaa lähiympäristöönsä.
Haasteita Lumijoen talouden ylle heijastavat valtionosuusjärjestelmän uudistumisen viivästys ja vuokratilaneuvottelut Pohteen kanssa.
– Koska valtionosuusjärjestelmää ei ole päivitetty eikä hyväksytty, joudumme kipuilemaan tänä vuonna. Alijäämäisiä tuloksia ja tilinpäätöksiä voi olla luvassa.
Mitä kasvun ja elinvoiman lisäämiseen tulee, ei Granin mielestä kaikkia kiviä ole vielä käännetty. Etenkään matkailun saralta.
– Mahdollisuudet ovat olemassa, kunhan niitä vain muistetaan hyödyntää. Lumijoella todella on arjen luksusta, mutta sitä ei välttämättä sanota ääneen.
Miltä kunta näyttää kymmenen vuoden päästä talous- ja hallintojohtajan visioissa?
– Oulun kehitys kasvukeskuksena voi hidastua ja kasvun paine siirtyä pienempiin ympäristökuntiin joissa on tilaa.