Tupoksen yläkoululaisilta kysyttiin liikunnasta ja liikunnan vaikutuksista. Kyselyyn vastasi 117 yläkoulun oppilasta.
Vastausten perusteella melkein puolet (47,5 prosenttia) vastanneista harrastaa liikuntaa 1–3 tuntia päivässä. 44,9 prosenttia harrastaa liikuntaa päivässä alle tunnin. Vain muutama vastaaja (7,6 prosenttia) harrastaa yli kolme tuntia liikuntaa päivässä. Liikuntasuosituksen mukaan liikuntaa tulisi harrastaa tunti päivässä.
Puolet (50,4 prosenttia) kyselyyn vastanneista Tupoksen yläkoulun oppilaista harrastavat seitsemän tuntia tai enemmän liikuntaa viikossa. 36,8 prosenttia harrastaa 4–6 tuntia liikuntaa viikossa ja 12,8 prosenttia 1–3 tuntia.
Liikuntasuosituksen mukaan nuorten olisi hyvä harrastaa liikuntaa seitsemän tuntia viikossa. Liikunnan tulisi olla monipuolista ja sisältää kevyttä liikuntaa sekä sydämen sykettä nostavaa eli reipasta liikuntaa.
Vastausten perusteella 95,4 proesenttia yläkoululaisista on huomannut liikunnan vaikuttavan positiivisesti koulunkäyntiin.
Suomalaisten tutkimusten mukaan liikunnalla on positiivinen vaikutus oppimiseen. Liikunnan on huomattu vaikuttavan aivojen rakenteeseen ja toimintaan, motoriseen kehitykseen, vuorovaikutukseen sekä kouluviihtyvyyteen. Liikunnan lisääminen vaikuttaa myös muistiin, tarkkaavaisuuteen, tiedonkäsittely- ja ongelmaratkaisutaitoihin sekä toiminnanohjaukseen.
Nuoret kertovat liikunnan vaikuttavan positiivisesti mielialaan. Liikunnan vaikutus kohentaa mielialaa ja parantaa hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Liikunnan vaikutus mielialaan on yksilöllistä, ja itse liikkuminen ei aina paranna mielialaa, jos se ei ole itselle mieluisa liikkumistapa.
Liikunnan on hyvä olla mieluisaa, jotta sen vaikutus olisi hyvä. Mieliala kohenee heti liikkumisen jälkeen, koska liikunta lisää aivojen hyvänolon välittäjäaineita. Säännöllisen liikkumisen kautta hyvän olon hormonit lisäävät psyykkistä hyvinvointia ja lievittävät esimerkiksi ahdistuksen ja masennuksen oireita.
Oppilaiden mukaan liikuntatunneille mennään hyvillä mielin. 60,7 prosenttia menee liikuntatunneille usein hyvällä mielellä. 31,6 prosenttia menee joskus tai harvoin hyvällä mielellä ja loput 7,7 prosenttia ei mene ikinä hyvällä mielellä.
Yläkoulun oppilailta kysyttiin, miten liikuntatunnit vaikuttavat seuraavan tunnin keskittymiskykyyn. Vähän alle puolet (42,2 prosenttia) vastasivat, etteivät huomaa eroa. 37,1 prosenttia vastasivat keskittymiskyvyn paranevan ja olon olevan energisempi. 12,9 prosenttia vastasivat keskittymiskyvyn huononevan ja olon olevan levottomampi.
Tutkimuksissa liikunnalla on todettu olevan hyviä vaikutuksia keskittymiseen, koska se lisää dopamiinin pitoisuutta aivoissa.
Juttu on osa Uutisten viikkoa. Viikon aikana Tupoksen koulun yhdeksäsluokkalaiset tuottavat sisältöä Rantalakeuden kanaviin.
