Oululainen Eero Pirilä (69) on maanantaiaamuna yhdeksän jälkeen Riutunkarin lauttarannassa. Mies on pyöräillyt varta vasten 25 kilometrin matkan nähdäkseen, kuinka Hailuodon kiinteän yhteyden rakentaminen alkaa.
– Tämä on historiallinen päivä. Toistakymmentä rekkaa ajoi Hailuodontietä sinä aikana, kun tänne tulin, mies laskeskelee, kaivaa puhelimen taskustaan ja alkaa kuvata työmaata.
Riutunkarissa louherekat kippaavat kuormansa rannan tuntumaan, ja puskutraktorit alkavat levittää kiviainesta. Ensin tehdään työnaikainen satama ja varastokenttä, jonka jälkeen alkaa varsinaisen pengertien tekeminen. Meteli käy välillä korviin.
Rekkasumaa ei työmaalle tai tielle kuitenkaan muodostu.
Kiinteästä yhteydestä Pirilällä ei ole mielipidettä puolesta tai vastaan. Häntä hieman huolettaa vain se, mikä vaikutus rakentamisella on alueen luontoarvoihin.
– Mutta en vastusta hanketta.
Hailuotoon vievästä sillasta alettiin puhua vakavasti ensimmäisen kerran vuonna 1985, jolloin Hollannissa oli myytävänä käytöstä poistettavia siltoja. Suomalaisten sillanostohalukkuuden tappoi kuitenkin ympäristöministeriön vastustus.
Hailuodon kiinteää yhteyttä ryhdyttiin valmistelemaan uudelleen 2000-luvun alussa, ja kuusi vuotta sitten hanke alkoi edetä Väyläviraston luotsauksessa kohti tätä päivää.
Väyläviraston projektipäällikkö Terhi Honkarinta sanoo, että vaikka aikaa kiinteän yhteyden parissa onkin vierähtänyt, kyse on normaalisti edenneestä hankkeesta. Hänen mielialansa oli maanantaina silti korkealla.
– Onhan tämä tärkeä päivä. On mahtava päästä viimein kiinteän yhteyden rakentamisvaiheeseen!
Katso livetallenne tästä:
Projektipäällikkö Jukka Päkkilä Väylävirastosta muistuttaa, että allianssimallin ansiosta pitkä odotusaika on voitu käyttää monella tapaa hyväksi.
– Koska emme ole tienneet rakentamisen aikataulua, olemme tehneet rakennesuunnitelmia, työsuunnitelmia sekä koepaalutuksia ja koepenkereitä. Esimerkiksi koepaalutuksissa saimme selville, kuinka syvälle paalut tunkeutuvat, millaiset kantavuudet niillä saadaan ja kauanko paaluttaminen kestää. Saimme paljon muutakin hyödyllistä tietoa.
– Lisäksi pystyimme sitouttamaan louhetoimittajan hankkeeseen jo viime syksynä. Myös Huikun sillan teräspalkin toimittajan kanssa voitiin tehdä esisopimus, lisää allianssin projektipäällikkö Timo Takala GRK Suomi Oy:stä.
Hailuodon kiinteä yhteys lienee pisimpiä rakennettuja pengertie- ja siltayhteyksiä, joskaan tilastoja tästä ei ole olemassa. Miten merkittäväksi hankkeeksi Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamista voisi luonnehtia?
Päkkilä sanoo, että vastaavia isoja hankkeita on ollut Pohjois-Suomessa muitakin, esimerkiksi nelostien remontti Oulun ja Kemin välillä.
– Tästä tekee ainutlaatuisen pengertien ja siltojen rakentaminen merialueelle. Kooltaan ja merkittävyydeltään hanke on tärkeä sekä alueellisesti että laajemminkin. Ja hailuotolaisille tämä hanke on tietysti ainutkertainen.
Lisääntyvän raskaan liikenteen vuoksi liikenneturvallisuutta on parannettu täsmätoimin niin Alakyläntien varressa Kiimingissä kuin Hailuodontien varressa Oulunsalossakin.
– Seuraamme totta kai tilannetta ja katsomme, onko tarvetta vielä reagoida johonkin tai tehdä parannuksia, Päkkilä sanoo.
Työmaa-alueelle ulkopuolisilla ei ole asiaa, mutta Takalan mukaan yleisö pääsee seuraamaan rakentamisen etenemistä hyvin lauttarannasta ja myös lautasta käsin.
Hailuodon kiinteää yhteyttä rakennetaan yhtä aikaa sekä Riutunkarin että Huikun päästä. Kiviainesta kulkee Hailuotoon, jos rekat vain lautalle mahtuvat.
– Työnjohto seuraa, miltä jonotustilanne näyttää. Autot ohjataan kippaamaan kuorma joko tänne Riutunkarin päähän tai siirtymään lautalla Hailuotoon, Takala kertoo.
– Suurin osa louheesta viedään Huikkuun kuitenkin öisin, ostetulla lauttaliikenteellä, lisää Honkarinta.
Lauttaa käytetään maa-aineskuljetuksiin pääasiassa tulevan kesän ja syksyn aikana.
Riutunkarissa kahvilayrittäjänä toimiva Kauko Ervasti ei ollut avannut kahvilaansa kylmän sään vuoksi. Hän oli kuitenkin tullut itse paikalle ikuistamaan tilannetta.
Ervasti on valmistellut jo parikymmentä vuotta kirjaa, joka kertoo Hailuodon liikenneyhteyksien kehittymisestä. Aikajänne yltää vuosiin ennen Hailuoto-laivan liikennöinnin alkamista aina siihen saakka, kunnes ensimmäiset autot ajavat tietä myöten Riutunkarista Huikkuun.
– Kirjan pitäisi ilmestyä kesällä 2027, jolloin kiinteän yhteydenkin pitäisi olla valmis, Ervasti kertoo.
Hän tosin pitää kiinteän yhteyden valmistumisaikataulua kovin optimistisena.
– Poikkimaantien rakennusaika on melkein kaksi vuotta, ja sitä tehdään sentään kuivalle maalle. Tätä väylää taas rakennetaan mereen.