Fris­bee­golf kas­vus­sa etenkin nuorten kes­kuu­des­sa – Tie­dät­kö kuinka paljon yksi kiekko painaa?

Frisbeegolfin harrastajamäärä on kasvanut erittäin nopeasti kuluneen kahden vuoden aikana.

Liminka
Frisbeegolfkori parhaassa heittosäässä.
Frisbeegolfkori parhaassa heittosäässä.
Kuva: Aaron Tuunanen

Frisbeegolf on saanut vain muutamassa kesässä hurjan määrän harrastajia ja laji kiinnostaa etenkin nuoria. Lajin harrastaminen on tehty erittäin helpoksi, sillä ratoja on monessa paikassa, ja ne ovat monesti ilmaisia. Kiekotkin ovat suhteessa moneen muuhun lajiin halpoja. Lajin yleistyminen aiheuttaa kuitenkin ruuhkaa monilla radoilla. Näissä tilanteissa kannattaakin muistaa hyvät käytöstavat.

Frisbeegolfin tavoite on sama kuin perinteisessä golfissa, eli päästä väylä loppuun mahdollisimman vähillä suorituksilla. Myös pisteenlaskumenetelmä on sama. Täysimittaisella frisbeegolfradalla on 18 väylää, mutta on myös 9-väyläisiä, jotka erityisesti lasten on helpompi heittää loppuun.

"Oulun alueella on suhteessa harrastajamäärään liian vähän ratoja. Suosituimmilla radoilla, kuten Köykkyrissä ja Meri-Toppilassa voi yhden kierroksen kiertäminen kestä useita tunteja, jos sää on hyvä."

Frisbeegolfia heitetään 150-180- grammaisilla muovisilla kiekoilla, jotka jaetaan karkeasti kolmeen ryhmään: driverit (pisimmälle lentävä kiekko), midarit (lähestymiseen tarkoitettu kiekko) ja putterit (lähipeliin tarkoitettu kiekko). Lisäksi kiekkoja valmistetaan erilaisista muoviseoksista, jotka esimerkiksi kuluvat eri tavalla.

Frisbeegolf kehittyi vähitellen ultimate-nimisestä pelistä 1960-luvun alussa Yhdysvalloissa. Ultimate on vähän kuin amerikkalaista jalkapalloa frisbeellä, eli frisbeetä heitetään ja otetaan kiinni. Ensiksi frisbeegolfissa maaleina olivat esimerkiksi puut ja rakennukset, joita radalla sattui olemaan. Myöhemmin 1975 Ed Headrick suunnitteli metallisen esineen frisbeegolfmaaliksi ja tämä esine muistuttaa todella paljon nykyistä frisbeegolfkoria. Yhdysvalloista se levisi nopeasti Eurooppaan ja sieltä lopulta Suomeen. Suomen Frisbeeliitto perustettiin vuonna 1978.

Väylän aloituspaikat ovat yleensä tekonurmea ja niitä kutsutaan TeePadeiksi
Väylän aloituspaikat ovat yleensä tekonurmea ja niitä kutsutaan TeePadeiksi
Kuva: Aaron Tuunanen

Frisbeegolfin harrastajamäärien kasvettua hyvien tapojen noudattaminen radoilla korostuu.

Viime vuosina ratojen roskaaminen, toisten kiekkojen varastaminen, radoilla etuilu ja ilkivalta  ovat valitettavasti yleistyneet. Frisbeegolfradalla selviää varsin hyvin, kun noudattaa hyviä tapoja ja käyttää maalaisjärkeä.

Nämä säännöt kannattaa kuitenkin kaikkien muistaa: jos satut löytämään frisbeegolfkiekon se pitää palauttaa omistajalle jos se on mahdollista. Jos edelläsi on pelaajia heidän pitää antaa rauhassa heittää väylä loppuun ennen kuin alkaa heittää. Viimeisenä pitää muistaa pitää rata siistinä ja antaa korien olla rauhassa, jotta kaikilla on mukavaa pelatessa.

(Juttu jatkuu faktan jälkeen.)

Fakta

Radat: Yleensä 18 väylää

Kiekot ovat muovisia ja jaetaan kolmeen ryhmään (driverit, midarit ja putterit)

Tavoitteena saada kiekko koriin mahdollisimman vähillä heitoilla.

Oulun alueen suosituimmat radat: Köykkyri, Toppila ja Virpiniemi.

Frisbeegolfin suosion nousun ja koronaviruksen johdosta kiekot ovat loppuneet kaupoista. Valmistajat eivät ehdi tehdä tarpeeksi kiekkoja, sillä harrastajia on tullut niin paljon viime vuosina (suosittuja valmistajia ovat Innova, Prodigy ja discmania.) Markkinoille pyrkii koko ajan uusia valmistajia. Esimerkiksi juuri markkinoille tullut suomalainen Clash discs.

Oulun alueen suosituimmat radat ovat Meri-Toppila, Köykkyri, Hiironen ja Virpiniemi. Näillä radoilla on erittäin aktiivista kunnossapitoa. Oulun alueella on suhteessa harrastajamäärään liian vähän ratoja. Suosituimmilla radoilla, kuten Köykkyrissä ja Meri-Toppilassa voi yhden kierroksen kiertäminen kestä useita tunteja, jos sää on hyvä. Näin ollen harrastajat kaipaisivat Oulun alueelle huomattavasti enemmän ratoja, sillä harrastajamäärät ovat niin suuria.

Lähde: https://fribakaveri.fi/frisbeegolf/historia/ 

Driver-frisbeegolfkiekko.
Driver-frisbeegolfkiekko.
Kuva: Aaron Tuunanen

Juttu on kirjoitettu Tupoksen koulun nuorten verkkotoimituksessa, joka 7.-11. helmikuuta tuottaa sisältöä Rantalakeuden verkkoon.