Urheilu : Ran­ta­la­keus-maas­to­jen infon löydät täältä

Kolumni

Ym­pä­ris­tö­tek­no­lo­gia on Suo­mel­le suuri mah­dol­li­suus: "Meiltä löytyy osaa­mis­ta niin metsän kas­vat­ta­mi­seen, kes­tä­vään hoi­ta­mi­seen kuin ny­ky­tek­nii­kal­la ta­pah­tu­vaan metsien bio­mas­san ar­vioi­mi­seen­kin"

-
Kuva: Mauri Ratilainen Mauri Ratilainen

Kuntavaalien alla moni meistä etsi sopivinta ehdokasta täyttämällä vaalikoneita. Yksi vaalikoneiden klassikkokysymyksistä pyytää pohtimaan, että jos luontoarvot ja työpaikat ovat vastakkain niin kumman ehdokas valitsee.

Kysymyksenasettelu itsessään ohjaa ajattelemaan, että toinen olisi aina automaattisesti toiselta pois. Näin ei kuitenkaan ole. Kestävät ratkaisut luovat myös kestävää taloutta ja synnyttävät työpaikkoja. Ilmastonmuutoksen kaltaiseen valtavaan ongelmaan tarvitaan oikeasti vaikuttavia ratkaisuja ja niitähän me suomalaiset osaamme tarjota. Innovaatiot energia- ja ympäristöteknologian saralla ovat iso mahdollisuus suomalaiselle työlle ja osaamiselle.

Ratkaisuja voidaan tarjota kahdesta suunnasta: päästöjä pitää toisaalta kyetä vähentämään ja hiilensidontaa taas kyetä lisäämään. Päästöjen vähentäminen tapahtuu ennen kaikkea teollisuuden ratkaisuilla. Tästä meillä on hyvä esimerkki vaikkapa Raahessa, missä SSAB:n tehtailla vetyyn siirtyminen tulee vähentämään koko Suomen hiilidioksidipäästöjä peräti seitsemän prosenttia. Se on paljon se.

Päästöjen vähentymistä vauhdittavat myös yksilötason arkiset ratkaisut kuten pienemmän kulutuksen autot, tuulivoima, biokaasu, kierrätys sekä vaikkapa öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön. Tässä kaikessa me suomalaiset olemme edelläkävijöitä.

Ratkaisujamme niin jätteiden kierrätyksen, biokaasun kuin energiatehokkuudenkin lisäämiseen viedään jo merkittävästi maailmalle. Meillä on myös näyttöjä osaamisestanne. Päästömme ovat nimittäin puolittuneet vuodesta 2003. On myös huomioitava, että päästöt ovat vähentyneet ilman, että meidän on tarvinnut luopua suomalaisesta elämäntavastamme.

Siitä toisesta puolesta, eli hiilensidonnasta, puhutaan taas aivan liian vähän. Suomi on Euroopan metsäisin maa. Kestävällä tavalla hyödynnetyt ja hyvin hoidetut metsämme hoitavatkin hiilensidonnastamme suurimman osan. Tämänkin me suomalaiset osaamme.

Meiltä löytyy osaamista niin metsän kasvattamiseen, kestävään hoitamiseen kuin nykytekniikalla tapahtuvaan metsien biomassan arvioimiseenkin. Lentävät dronet kuvaavat palstan ja tekevät virtuaalisen mallin palstasta yksittäisen puun tarkkuudella. Pääministerikauteni vienninedistämismatkoilla sain myös todistaa suomalaista osaamista pitkiin tutkimuksiin perustuvan hiilensidonnan mittaamisen osalta.

”Ratkaisujamme niin jätteiden kierrätyksen, biokaasun kuin energiatehokkuudenkin lisäämiseen viedään jo merkittävästi maailmalle. Meillä on myös näyttöjä osaamisestanne.”

Sama koskee myös nurmiviljelyä. Siirtymällä niin kutsuttuun hiiliviljelyyn, keinolannoitteiden käyttö vähenee merkittävästi ja pelto saadaan sitomaan hiiltä jopa puolet siitä, mitä vastaava hehtaarimäärä metsää. Tästäkin meillä on jo näyttöä sadan suomalaisen hiiliviljelijän koetiloilta.

Kolmas tapa hiilensidontaan on uusi teknologia, jonka avulla ilmasta otettavasta hiilidioksidista pystytään valmistamaan biopolttoaineita ja vaikkapa muoveja. Tutustuin tätä koskevaan suomalaiseen innovaatioon presidentti Macronin kanssa jo useampi vuosi sitten. Nyt tuo innovaatio lähti maailmannäyttelyyn valloittamaan maailmaa.

Nämä kaksi ratkaisua pitää myös yhdistää uuteen systeemitason ratkaisuun eli hiilipörssiin. Siinä saastuttajat maksavat ja hiilen sitojille maksetaan, tehtiinpä sidontaa metsissä, pelloilla tai uudella teknologialla. Näin syntyvä ”hiilitulo” toisi myös kaivattuja lisätuloja esimerkiksi viljelijöille ja kannustaisi edelleen kehittämään uutta teknologiaa.

Olen optimistinen suomalaisen ympäristöteknologisen osaamisen ja uusien innovaatioiden suhteen. Suomella on monella tavoin käsissään ratkaisun avaimet. Käytetään niitä viisaasti.

Juha Sipilä

Kansanedustaja, kesk.

Kempele