Väsyneen ihmisen mielessä myrskyää kuin tuulinen meri, sen pinnan alla vellovat ajatukset, jotka sinkoilevat kuin leijat tuulessa. Isoratas jauhaa päässä yötä päivää, nakuttaa kuin vanha seinäkello, mutta välillä se hukkaa otteensa ja surisee tyhjää.